Ennen ei ollut mitään

Pekka • 24.1.2015, 14.22

Jos yhdeksän vuotta sitten ei ollut bloggaajia, voimme vain ihmetellä, mitä blogilistalla oli vuonna 2002 kun se siirtyi Pinserin sivupalkista omaan osoitteeseensa. Tai ketkä saivat blogipalkinnon Kultanen Kuukkeli 2003 ja 2004. Tai tapasinko ketään ja missä edes olin kun ensimmäistä kertaa kävin blogimiitissä (siinä, jota myös syysseminaariksi kutsuttiin) elokuussa 2004.


Häpeäpaalu ja muuta pohdintaa

Pekka • 23.1.2015, 10.46

Olen tässä jo jonkin aikaa pohtinut, että pitäisikö lopettaa kuvablogi itsenäisenä entiteettinä ja yhdistää se tähän blogiin. En ole asialle mitään tehnyt, mutta pohdinta on mielessä aina silloin tällöin.

Tänään ajatus taas popsahti esiin, kun pohdin josko pitäisi polkaista pystyyn uusi blogi. Tämän uuden blogin teema olisi häpeäpaalu. Heittäisin sinne ruutukaappauksia verkkopalveluista jotka käyttävät julkaisemiani kuvia vastoin sitä CC-lisenssiä jonka alaisena kuvat on julkaistu. Kuten esimerkiksi tässä eilen huomaamani Nya Dagbladet, joka yhteydenoton jälkeen poisti artikkelistaan kuvan, mutta pysyttelee tietenkin muuten hiljaa (kuten niin moni muu johon olen ollut yhteydessä). Tai Finnbayn härski vedätys, josta kirjoitin kesäkuussa 2014.

nya dagbladet missbrukar by-nc-sa cc-licensen
Nya Dagbladet bryr sig skit i licenser.

Sitten pohdin, että jos yhdistäisi häpeäpaalun, kuvablogin ja tämän blogin, niin kaikki olisi yhdessä paikassa. Olisi paljon sisältöä, massaa jolla ehkä olisi vetovoimaa. Mutta ehkä se samalla olisi liian poukkoileva, liikaa kaikenlaista. Siksi pohdin, että mitä jos tekisikin häpeäpaalusta tumblr-sivuston, niin näkyvyys (tai mahdollisuus näkyvyyteen) olisi ehkä parempi, etenkin jos kielenä olisi englanti.

Oikeasti en oikein vieläkään tiedä miten tämän tekisin. Pitää pohtia lisää.


Kaksi lounashaikua

Pekka • 6.1.2015, 08.55

metallipyörin
pakkasen poikki kohti
ruoholautasta

kolmet täytteet ja
allerginen kutina
ilman kahvia

Comments Off

Vuosikatsaus 2014

Pekka • 2.1.2015, 13.15

Vuosi 2014 oli aikamoista vuoristorataa. Oli hyvää ja kivaa, mutta kunnollista pohjamudissa rypemistä myös. Kuvataidekasvatuksen muuntokoulutus tuli päätökseen. Opinnäyte ja valmistuminen. Oli kuin olisin laskeutunut komeetan pinnalle, iso ja onnistunut työ, mutta sitten ei viimeinen olympiarengas auennutkaan ja olinkin yllättäen tuplamaisteri ilman työtä. Jotain töitä löytyi sitten kyllä, onneksi. Ja tulihan Pink Floydiltakin uusi levy.

Mutta ennen kaikkea mennyt vuosi oli hajoavien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vuosi. Ensin meni vanha ruosteinen (käsittämätöntä dizainia) jääkaappi (ikä: tuntematon määrä yli 10 v.) jolle korvaavan laitteen hankinta netin kautta oli yllättävän hankalaa, kun kotimaiselle verkkokaupalle ei oikein tahtonut millään raha kelvata. No, tuossa tuo uusi nyt käy ja naksuu – halpa laite joka tuskin kymmentä vuotta tulee kestämään, mutta pysyypähän maito hyvänä tätä kirjoittaessani.

Sitten pläjähti läppäri (ikä: hiukan alle 6 v.) johon ei enää saa varaosia (!) ja olin pakotettu uuden hankintaan. Uusi on toki kiva ja silleen, mutta vanhalla olisi pärjännyt kyllä vielä jonkin aikaa.

Lopuksi sekosi televisio (ikä: hiukan yli 6 v.). Ääni särisi ja kuva sekoili. Vein laitteen korjaukseen (tuli halvemmaksi kuin uuden hankkiminen), mutta vaikka kuva nyt onkin ookoo, särisee ääni yhä. En tiedä jaksanko taistella huollon kanssa asiasta (pitäisi).

Askelia vuonna 2014 kerääntyi mittariin 3850925. Se tarkoittaa, että vaikka kolmannes kuukausista jäi enemmän tai vähemmän alle keskiarvotavoitteen, oli koko vuoden keskiarvo kuitenkin hiukan yli 10000 askelta per päivä. Eli ihan hyvin.

Kuvia olen julkaissut Flickriin 777, valokuvablogiin 208 ja kännykkägalleriaan 743. Keskimäärin julkistin siis noin 4,7 kuvaa päivässä koko vuoden ajan. Näistä luvuista puuttuu kaikki se mitä olen esimerkiksi vain Facebookkiin tai muualle heitellyt. Otettujen kuvien määrää en jaksa laskea.

Tänä vuonna olenkin jo ehtinyt netin kautta, onnistuneesti (hiukan yllättäen ehkä jopa), niin tullata verkko-ostoksen (palvelussa parantamisen varaa) kuin tilata passin (ei näppärä, mutta toimi hyvin). Uusi vuosi näyttää ainakin tältä osin alkaneen mukavasti kyllä. Saisi sitten jatkua hiukan tasaisempana ja rauhallisempana kuin edellinen, kiitos.

Pirteän kriminaali look
Sormet, joista jäljet otettiin, ovat edelleen tallella
eivätkä ne ole silminnähden vaurioituneet.

Päivitys 14.08: Matikka ei ole vahvoin puoleni. Korjasin tekemäni keskiarvovirhelaskelman julkaistujen kuvien suhteen. Väitin sen olevan n. 30 kertaa isomman kuin mitä se oikeasti on.

Comments Off

Kellonsoittajat

Pekka • 27.12.2014, 20.57

Jäin tänään pohtimaan sitä, että miksi ihmeessä jotkut pyöräilijät tietoisesti pelästyttävät jalankulkijoita kilisyttämällä pyöränsä kelloa, tullessaan näiden kohdalle takaapäin. Pohdin sitä, koska tänään taas joku pyöräilijä, jonka tilannenopeus oli aivan liian kova, soitti kelloaan selkäni takana ennen kuin syöksyi takavasemmalta pujottelemaan muiden liikenteessä olevien, jalan kulkevien, sekaan. Kili-kili-kili-kili, soi kello, saaden jalankulkijan sydämen hetkeksi hypähtämään kurkkuun: Mitä tapahtuu, olenko jonkun tiellä, ajaako joku minua päin? No enpä ollut tiellä, ei ajanut päin. Vierestä meni. Vauhdilla.

Pohdin ja pohdin. Luulevatko pyöräilijät tekevänsä hyvän työn pelästyttäessään jalankulkijoita kellonsoitollaan? Eivät tee. Voisivat itse kokeilla, miltä tuntuu kun pyörän päällä autojen seassa autot tööttäisivät pyöräilijän selän takana. Yllättyisivät, ehkä pelästyisivät. Kiroilisivat autoilijoille, näiden outoa, turhaa ja ärsyttävää toimintaansa. Eivät ymmärtäisi miksi tööttäävät. Tietenkään. Tokihan takaa tulevan nopeamman kuuluu väistää, eikä kiusata hitaampaa.

Pohtiessani pääydin siihen, että kellon kilkuttamiseen on lähinnä kaksi syytä.

Yksi on juurikin se, että tilannenopeus on oikeasti liian iso, eikä näillä polkupyörärallikuskeilla ole kykyä hallita menopeliään. Kili-kili-kili-kili, soi kello, laulaen kuskin osaamattomuudesta. Varokaa! Täältä tulen minä enkä välttämättä hallitse menoani! Toinen syy idioottimaisen turhalle kellon kilkuttamiselle on ilmoittaa ala-arvoisemmille, hitaammille, kevyen liikenteen väylällä liikkuville, että täältä tulee joku jonka menoa on parempi olla hidastelematta. Kili-kili-kili-kili, soi kello, laulaen soittajansa ylimielisyydestä, jarruttamisen inhosta. Kili-kili, muthafukersit! Pelästykää!


Joulukortti

Pekka • 24.12.2014, 12.00

Hyvää joulua, god jul, merry christmas.
···joyeux···


Kuvapari

Pekka • 23.12.2014, 18.23

Kun tänään tulin lumisen kitsch-maiseman keskeltä kotiin tallusteluni jälkeen ja katsoin päivän aikana kännykkään tarttuneita valokuvia, huomasin pari kuvaa jotka sopivat mainiosti toistensa viereen.

Kaikkea paitsi turhaa, mutta turhaa silti
Ei sillä väliä mitä sanotaan, kunhan sanotaan jotain, ihan mitä vaan.

Vasemmalla on kauppakeskuksen slogan ja oikealla kauppakeskuksessa olevan tanskalaisen krääsä- ja tilpehööriputiikin mainos, joka näppärästi mitätöi kauppakeskuksen sloganin mennen tullen.

Comments Off

Väki

Pekka • 21.12.2014, 14.41

joukko, väkijoukko
vahva, väkivahva
pakko, väkipakko
valta, väkivalta
viina, väkiviina

Comments Off