Kieseistä ja talsijoista

Pekka • 12.12.2014, 11.27

Yle Uutisten politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja Jari Korkki näköjään kulkee jalan ainakin osittain samoilla huudeilla kuin minä ja on blogauttanut tekemistään huomioistaan liikenteestä. Minäkin olen blogissani pohtinut liikennettä jalankulkijan näkökulmasta, esim. kommunikoinnista.

Olen Korkin kanssa samaa mieltä Mechelininkadun liikenteestä. Se on joskus aika hurjaa, pelottavaakin. Etenkin kadun loppupäässä, kun jalankulkijoille tarjotaan vihreätä valoa, kannattaa kyllä aina ensin katsoa vasemmalle ja oikealle, että tuleeko sieltä vielä joku ylikiireinen rallikuskigeenein varustettu kaasuttelija, ennen kuin uskaltaa laittaa jalkaa suojatielle. Suojatie ei oikein ole nimensä mukainen.

Sen sijaan en ole Korkin kanssa ihan samaa mieltä siitä, miten huonosti autoilijat pysähtyvät suojatien eteen kun ei ole liikennevaloja ohjaamassa sitä, miten vapaasti autoilijat voivat katujen savannilla kirmata. Kyllä ne pysähtyvät, jopa Mannerheimintiellä. Niin mennessä ratikkapysäkille, kuin sieltä tullessa. Olen ollut jopa sellaisen ratikan kyydissä, jonka kuski pysähtyy antamaan jalankulkijalle tilaa ylittää Mansku suojatietä pitkin Kivelänkadun kohdalla.

Mutta aina ei pysähdytä, eivätkä kaikki pysähdy (eivät punaisen valon palaessakaan), ja sehän tekeekin tästä jalankulkijalle hiukan kinkkisen. Mistään kun ei oikein selkeästi käy ilmi, josko ratin takana istuu takakireä autoilun ylijumala jolle jalankulkijat ovat kuin hyönteisiä, vai kokonaisuutta ymmärtävä ja pelisilmää omaava autoilija jolle jarrun painaminen muun liikenteen seassa ei ole noloa tai häpeällistä. Siksipä sitä on jalankulkijana hiukan varovainen ja valikoiden astuu lihoinensa ja luinensa liike-energian, metallin ja kumin sekaan.

Olen huomannut, että useimmin tietä antaa autoilija, jonka moottoriajoneuvosta ei käy ilmi onko kyseessä työkseen ajava (paitsi jos kuskin paikalla on seniorikansalainen). Jos auton katolla on valo, kannattaa olla hiukan varovainen, etenkin jos valo on keltainen (oli se päällä tai ei). Vilkkuva valo katolla on usein merkki siitä, ettei jalankulkijan kannata edes yrittää ylittää tietä ajoneuvon edestä. Eikä ole täysin ennenkuulumatonta, että linja- tai kuorma-auton kuski antaisi jalankulkijan ylittää tien.

Sanoisin kuitenkin, ilman mitään tutkittua tietoa tukenani, ihan fiilispohjalta, että tilanne on kuitenkin nyt parempi kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten (vaikka se toki on osittain hanurista). Muutos on hidasta. Ei kai edes jalankulkijat voi vaatia ihmisten liikennekäyttäytymisen muuttuvan yhdessä yössä. Tokihan länsinaapurissa siirryttiin oikeanpuoliseen liikenteeseen tietyllä kellonlyömällä, mutta siinä olikin lähinnä kyse siitä, että autoilijoiden oli otettava huomioon toiset autoilijat, muuten voi tulla lommo metalliin. Suojatien kohdalle pysähtymisessä on kyseessä on eri tavoin liikenteessä liikkuvien tasa-arvoisuuden hyväksyminen, ja se on moninkertaisesti vaikeampi asia. Tasa-arvoasiat asiat tuntuvat etenevän tässä maassa pienin askelin, kuin jalankulkijat autoliikenteen seassa.

Monivalotus kaupunkiliikenteestä.
Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä.

Niin ja vielä loppuun se, että vaikka se Ruotsin liikenteen puolen vaihto tapahtui nopeasti, oli se ajatuksena lähtenyt liikkeelle ensimmäisen kerran jo noin neljäkymmentä vuotta aikaisemmin ja sinä aikana tunteet lienee kuohahdelleet useasti niin puolesta kuin vastaan.


Gugantinheim

Pekka • 10.12.2014, 22.28

Guggenheim voisi täällä, sen sijaan, että yrittävät puskea jotain säätiloja kestämätöntä, vedet katosta läpipäästävää ja kymmenen vuoden kuluttua peruskorjauskuntoon rapistuvaa designpytinkiä tuonne rantaan, lyödä hynttyyt yhteen Gigantin kanssa. Tämä olisi niin match made in heaven kuin vaan voisi kuvitella. Siitä tulisi Gugantinheim. Eikä vain Gugantinheim Helsinki, vaan koko Suomi. Niillä olisi jo 41 toimipistettä (kirjoitushetkellä Wikipedian mukaan) Suomi-neidon sylissä, yksi uusimmista keskellä vilkkainta Helsinkiä, uusitusti kiiltävässä Forumissa. Olisi suuria halleja ja vähän pienempiä mihin tuoda vaikka millaisia taidetta. Isoihin halleihin mahtuu kookkaitakin teoksia. Pienempiin saisi jotain pienempää, mutta vähintään yhtä kallista esille. Museokauppainfra on jo olemassa, ei tarvitsi mitään uutta siinä, verkkoputiikkikin on. Täydellistä. Samalla voisivat myydä muutakin Jackson Pollock tai Mondrian-teemalla kuin muistivihkoja, palapelejä tai jääkaappimagneetteja, kuten esimerkiksi pesukoneita, imureita tai pakastimia. Tämä olisi kyllä niin nykyaikainen ja päräyttävä konsepti, että ei ole kuunaan nähty. Turistit virtaisivat maahan kuin heinäsirkat itätuulen mukana Egyptiin silloin joskus. Ja koska vain yhdessä Gugantinheimissä käyminen ei tule kuuloonkaan, riittäisi turistivirtaa Rovaniemelle asti. Tämä jättäisi kuulkaa kaikenmaailman vanhanaikaiset ja ennalta-arvattavat Bilbaot ja sensemmoiset varjoonsa. Win win.

Comments Off

Valopalluroita pimeässä

Pekka • 9.12.2014, 09.39

Valopalluroita gif-animaationa

Comments Off

Marras

Pekka • 25.11.2014, 12.25

täyden marraskuun
pimeällä puolellla
läppärin kajo

Ei tässä olekaan ollut neljän vuoden taukoa, kuten hölmösti kuvittelin haikujen suhteen. Lyhyempi oli tauko harvoin julkaistaville ajatuksille. En vaan asiasanalla etsinyt ensin. Olisi ehkä pitänyt.

Comments Off

ark. lyh. käyt.

Pekka • 14.11.2014, 20.28

Mukavaa on se, että Kielitoimiston sanakirja on vapaasti saatavilla interneteissä. Kuitenkin sitä vaan ihmettelen, että eikö olisi mahdollista kirjoittaa auki tyypillisiä sanakirjojen lyhenteitä, jotka joskus ovat perin kryptisiä tällaiselle tavalliselle tallaajalle?

Vaikka ark. tav. lienee tullut lyh. käyt. sanakirjoissa, on se kuitenkin paperin fyysisten tilarajoitusten tuoma erit. kirjoitusasu. Kun sanakirja on selaimessa, ei tilarajoitetta ole samalla tavalla, eikä täten myöskään tarvetta lyhentää sanoja. Silti lyhenteitä käytetään verkossakin.

Mutta olisihan se on mukavampi, ja selkeämpi, esimerkiksi lukea ”liha- tai hillotäytteinen piirakka” kuin ”liha- t. hillotäytteinen” tai vaikka ”viittaamassa johonkin yhteisesti tai yleisesti tunnettuun.” kuin ”viittaamassa jhk yhteisesti t. yleisesti tunnettuun.”, vai mitä?

Samalla tietenkin voisi jotenkin selkokielisesti ilmoittaa mitä esimerkiksi sanan ”heppa” kohdalla 9*B tarkoittaa. Minä en ainakaan hiffaa. Aika viilee juttu, ajattelin ensin, kun pienenä ruudulla näin 1*C ja kuvittelin siinä lukevan 1°C.

Kielitoimiston sanakirjasta sana heppa
Kuka ahmii sokeria ja himoitsee apetta?

Niin ja miksi sanojen selityksiin ei voi linkittää mitenkään helposti? Mutta muuten, ihanaa.


Muokattu 25.11.2014: Linkki sanaan juttu lisätty ja tekstiä sen mukaisesti muutettu, sekä lopussa linkityksen mahdottomuus muutettu muotoon ”mitenkään helposti”.

Comments Off

Haiku tauon jälkeen

Pekka • 31.10.2014, 19.11

matkamiehelle
pysäkkiaikataulu
kertoo jäämisen

Näyttäisi olevan noin neljä vuotta edellisestä haikusta tässä blogissa. Aika pitkä tauko. Liian pitkä?

Comments Off

Viski

Pekka • 11.10.2014, 21.32

On kuulemma tulossa Olut ja Viskiexpo. En taida itse mennä, mutta ajattelin nyt vaan mainita asiasta, jos vaikka olisi muita joita viskit tai muut alkoholijuomat kiinnostavat.

Sociographical Area
Viski.

Viite: Aluehallintovirasto kielsi viski-sanan käytön yksityisissä blogeissa (hs.fi)

Comments Off

Jännitystä

Pekka • 4.10.2014, 19.43

Mitä jos tosielämässäkin pidettäisiin pitkä tauko ennen kuin paljastetaan jotain, jonka sanominen on jo aloitettu. Samalla tavalla kuin kaiken maailman televisio-ohjelmissa nykyään.

– Ja voittaja on…
Tähän 5–10 sekunnin odotus jossa lähikuvia kasvoista, silmistä, ilmeistä, kehon kielestä. Tauko jatkuu ja jatkuu. Kuka se voittaja on? Tunnelma tihenee. OMG OMG OMG! Mäenkestätätäjännitystä! Help.
– …Rigde-Petteri.

Esimerkiksi ärrällä voisi tehdä samaa.

– Mä haluaisin tähän matkakorttiin…
Sitten pitäisi 5–10 sekunnin tauon ja tuijottaisi myyjää silmiin. Paitsi joskus katsoisi kuin vihjaavasti johonkin toisaalle. Mykkäkoulu jatkuisi. Kukaan ei sano mitään. Ehkä voisi hyräillä jotain tunnelmaa nostattavaa sävelmää, esim. Tappajahain teemaa.
– …kympillä arvoa.

Se varmasti lisäisi jännitytä elämään.

Comments Off