Comments on: Jänis istui maassa http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/ allt strävar mot en allt större oreda Fri, 09 Jan 2009 13:09:21 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7 hourly 1 By: Nyk. sipoolainen http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-895 Nyk. sipoolainen Mon, 21 Mar 2005 15:25:09 +0000 #comment-895 Koulutettu kielitieteilijä ilmoittautuu! Olen ottanut asiaan kantaa jo. Aito tieteilijä ei ota koskaan oikein/väärin -kantaa mihinkään, vaan pohtii, miksi jokin asia tuntuu oikealta tai väärältä.Lukekaa kommentti ja valaistukaa. :) Koulutettu kielitieteilijä ilmoittautuu! Olen ottanut asiaan kantaa jo. Aito tieteilijä ei ota koskaan oikein/väärin -kantaa mihinkään, vaan pohtii, miksi jokin asia tuntuu oikealta tai väärältä.Lukekaa kommentti ja valaistukaa. :)

]]> By: janne http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-894 janne Sun, 20 Mar 2005 11:59:48 +0000 #comment-894 "I dig you" -> "Diggaan sua" "I dig you" -> "Diggaan sua"

]]> By: pni http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-812 pni Sun, 27 Feb 2005 18:32:22 +0000 #comment-812 Siis mä tajuun kyllä. Siis mä tajuun kyllä.

]]> By: handesa http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-811 handesa Sun, 27 Feb 2005 18:05:38 +0000 #comment-811 Mun mielest digata ei siis silleen tarkota että tykätä.. se on sellanen eri juttu.<br /> <br /> ei se sen kummempi juttu oo.. sii digata ei ole yks yheen tykätä verbin kanssa.<br /> <br /> vähän niinku ruotsissa "tycker att" ... = "minun mielestäni" ... juttu.. tajuuttekste ?? Mun mielest digata ei siis silleen tarkota että tykätä.. se on sellanen eri juttu.

ei se sen kummempi juttu oo.. sii digata ei ole yks yheen tykätä verbin kanssa.

vähän niinku ruotsissa "tycker att" … = "minun mielestäni" … juttu.. tajuuttekste ??

]]> By: pni http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-756 pni Sun, 13 Feb 2005 07:54:41 +0000 #comment-756 Teillä ajetaan. Teillä ajetaan.

]]> By: moi http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-755 moi Sat, 12 Feb 2005 22:32:49 +0000 #comment-755 hmm.. teillä ei kulje :) hmm.. teillä ei kulje :)

]]> By: pni http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-264 pni Mon, 27 Sep 2004 21:31:53 +0000 #comment-264 Hauska. Hauska.

]]> By: pelzi http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-261 pelzi Mon, 27 Sep 2004 13:23:49 +0000 #comment-261 Aiheeseen littyen:<br /> <a href="http://koti.mbnet.fi/~juustona/kuvia/opisuomea.jpg">http://koti.mbnet.fi/~juust...</a><br /> <br /> Tuosta on vähintäänkin helppo opetella sijamuodot :) Aiheeseen littyen:
http://koti.mbnet.fi/~juust...

Tuosta on vähintäänkin helppo opetella sijamuodot :)

]]> By: pni http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-252 pni Fri, 24 Sep 2004 14:50:37 +0000 #comment-252 On se kai ...etenkin jos sekoittaa kirjakieltä ja slangia. On se kai …etenkin jos sekoittaa kirjakieltä ja slangia.

]]> By: kielikoepala http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-251 kielikoepala Fri, 24 Sep 2004 13:51:22 +0000 #comment-251 Mä diggaan sua eli mä tykkään sua.<br /> Mä diggaan susta- mä tykkään susta. <br /> Kirjakielellä: Minä pidän sinua tai b) minä pidän sinusta.<br /> Kuitenkin sanotaan että "rakastan sua" eikä "rakastan susta". Ja päinvastainen muoto:<br /> "inhoon sua" ei siis "inhoon susta"<br /> <br /> Oo tässä nyt hullu viisas. SOOMEN KIELI ON KAMALAN VAIKEAA! Mä diggaan sua eli mä tykkään sua.
Mä diggaan susta- mä tykkään susta.
Kirjakielellä: Minä pidän sinua tai b) minä pidän sinusta.
Kuitenkin sanotaan että "rakastan sua" eikä "rakastan susta". Ja päinvastainen muoto:
"inhoon sua" ei siis "inhoon susta"

Oo tässä nyt hullu viisas. SOOMEN KIELI ON KAMALAN VAIKEAA!

]]> By: pni http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-250 pni Fri, 24 Sep 2004 10:59:13 +0000 #comment-250 Ah, eli ymmärsin pointtisi siis väärin. Suolsin siis turhaan 300 -sanaisen esseeni. Eläköön kielioppi. Jummijammi, tässähän vähitellen oppii jotain. Kiitos. Ah, eli ymmärsin pointtisi siis väärin. Suolsin siis turhaan 300 -sanaisen esseeni. Eläköön kielioppi. Jummijammi, tässähän vähitellen oppii jotain. Kiitos.

]]> By: Nyk. sipoolainen http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-249 Nyk. sipoolainen Fri, 24 Sep 2004 09:56:38 +0000 #comment-249 Pointtini oikeastaan olikin, että yleisesti hyväksytty muoto "diggaan sua" noudattaa täysin suomen kielen objektisääntöä (partitiivi) ja ohittaa siten digata-verbin käännösmuodon "pitää", joka puolestaan vaatisi objektin sijasta adverbiaalin ("pidän sinusta"). Ja kuten pni itse totesikin, tämä horjunta johtunee juuri slangin olemuksesta eli kahden kielen yhdistämisestä toisiinsa. Yhteenvetona: valtaosa suomalaisista slanginkäyttäjistä kuitenkin kallistuu perinteisen objektin ja sen sijamuodon kannalle. Sitten on Pelzin kaltaisia, joiden kielikorva hyväksyisi toisenkin tulkinnan...<br /> <br /> Perinteinen kielioppi on mitä mainioin väline tämänkaltaisten väittelyiden selvittämiseen, eikös olekin! Pointtini oikeastaan olikin, että yleisesti hyväksytty muoto "diggaan sua" noudattaa täysin suomen kielen objektisääntöä (partitiivi) ja ohittaa siten digata-verbin käännösmuodon "pitää", joka puolestaan vaatisi objektin sijasta adverbiaalin ("pidän sinusta"). Ja kuten pni itse totesikin, tämä horjunta johtunee juuri slangin olemuksesta eli kahden kielen yhdistämisestä toisiinsa. Yhteenvetona: valtaosa suomalaisista slanginkäyttäjistä kuitenkin kallistuu perinteisen objektin ja sen sijamuodon kannalle. Sitten on Pelzin kaltaisia, joiden kielikorva hyväksyisi toisenkin tulkinnan…

Perinteinen kielioppi on mitä mainioin väline tämänkaltaisten väittelyiden selvittämiseen, eikös olekin!

]]> By: pni http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-248 pni Fri, 24 Sep 2004 07:03:21 +0000 #comment-248 Tässäkin valossa: Mä diggaan sua.<br /> <br /> Slangi.netin <a href="http://www.slangi.net/">http://www.slangi.net/</a> sanakirjasta voi sanan "diggaa" kohdalta lukea seuraavaa: "diggaa, pitää jostakin / 'tykkää' / rakastaa, Mä diggaan hevii, mutten teknoo."<br /> <br /> Samaiselta sivustolta löytyy myös lainaus Jussi Raittiselta, joka mielestäni slangiasioissa on uskottavampi kuin arvoisa Nyk. sipoolainen: "...sit ruvettiin sanomaan että 'mä diggaan susta' eikä 'sua'. Diggaaminen on tullu muusikkoslangista, ehdottomasti. Se 'sua' oli oikein, mut ei 'susta'". Raittinen sanoo myös "Täällähän nyt riittää tätä kuvailua et mikä on oikeeta ja mikä väärää slangia. Täysin tarpeetonta puhetta, koska sitä oikeeta ei oo olemassa".<br /> <br /> En suinkaan epäile selvitystäsi Nyk. sipoolainen, senverran raflaavaa kielioppitaiturointia. En voi heinähattuhurrina, vain jokusen vuoden pääkaupungissa asuneena, väittää tietäväni slangista oikeastaan mitään, mutta uskoisin kuitenkin että kun keskustellaan slangista sekä puhekielestä on kirjakielen kieliopin soveltaminen slangin ja puhekielen vastaaville sanoille kuin vertaisi omenoita ja päärynöitä. Eli mielestäni ei pidä olettaa, että vaikka "digata" on synonyymi sanoille "pitää" ja "tykätä", sanojen käyttäytyvät tavalla. Pelzihän argumentoi pohjimmiltaan samasta näkökulmasta.<br /> <br /> Wikipediassa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Stadin_slangi">http://fi.wikipedia.org/wik...</a> sanotaan vanhan stadin slangin olleen eräänlainen lingua franca työläiskortteleissa, eli eri kieliryhmien välinen kieli. Työläiset eivät olleet akateemikkoja jolloin heidän käyttämänsä kieli ei seurannut akateemisia sääntöjä, sen perusta oli varmasti aivan muualla. Oletan (teoria ilman akateemista pohjaa) että slangi ei sovi koululaitoksemme sääntöihin ja korrektiuden palvontaan. Mutta koska slangia ei ole saatu kitkettyä stadilaisten suusta on ainoa toimiva strategia assimilointi. Jos vastustajaa ei voi voittaa, on se liitettävä osaksi omaa toimintaa, kuitenkin niin että siitä poistetaan pahat vaikutteet ja sitä siistitään, vaikka homma pohjimmiltaan onkin yhä sama. Koulu siistii slangia korjaamalla sen paheksuttavia kielioppivirheitä (adverbiaalit ja objektiivit kohdalleen), jättäen kuitenkin jotain tunnistettavaa (digata). Lopputulos ei tietenkään ole koulaitoksessa varmaankaan täysin hyväksyttyä, mutta sitä oletettavasti siedetään paremmin, koska se on kieliopillisesti korrektimpaa kieltä, kunhan ennemmin tai myöhemmin myös muistetaan korjata sana "digata" kirjakielen vastaavaan. Luulen että "diggaan susta" on koulaitoksen luoma hirviö, koska sen pystyy todistamaan akateemisesti korrektiksi.<br /> <br /> Minä jatkan "diggaan sua"-suuntauksella. Tässäkin valossa: Mä diggaan sua.

Slangi.netin http://www.slangi.net/ sanakirjasta voi sanan "diggaa" kohdalta lukea seuraavaa: "diggaa, pitää jostakin / ’tykkää’ / rakastaa, Mä diggaan hevii, mutten teknoo."

Samaiselta sivustolta löytyy myös lainaus Jussi Raittiselta, joka mielestäni slangiasioissa on uskottavampi kuin arvoisa Nyk. sipoolainen: "…sit ruvettiin sanomaan että ’mä diggaan susta’ eikä ’sua’. Diggaaminen on tullu muusikkoslangista, ehdottomasti. Se ’sua’ oli oikein, mut ei ’susta’". Raittinen sanoo myös "Täällähän nyt riittää tätä kuvailua et mikä on oikeeta ja mikä väärää slangia. Täysin tarpeetonta puhetta, koska sitä oikeeta ei oo olemassa".

En suinkaan epäile selvitystäsi Nyk. sipoolainen, senverran raflaavaa kielioppitaiturointia. En voi heinähattuhurrina, vain jokusen vuoden pääkaupungissa asuneena, väittää tietäväni slangista oikeastaan mitään, mutta uskoisin kuitenkin että kun keskustellaan slangista sekä puhekielestä on kirjakielen kieliopin soveltaminen slangin ja puhekielen vastaaville sanoille kuin vertaisi omenoita ja päärynöitä. Eli mielestäni ei pidä olettaa, että vaikka "digata" on synonyymi sanoille "pitää" ja "tykätä", sanojen käyttäytyvät tavalla. Pelzihän argumentoi pohjimmiltaan samasta näkökulmasta.

Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wik... sanotaan vanhan stadin slangin olleen eräänlainen lingua franca työläiskortteleissa, eli eri kieliryhmien välinen kieli. Työläiset eivät olleet akateemikkoja jolloin heidän käyttämänsä kieli ei seurannut akateemisia sääntöjä, sen perusta oli varmasti aivan muualla. Oletan (teoria ilman akateemista pohjaa) että slangi ei sovi koululaitoksemme sääntöihin ja korrektiuden palvontaan. Mutta koska slangia ei ole saatu kitkettyä stadilaisten suusta on ainoa toimiva strategia assimilointi. Jos vastustajaa ei voi voittaa, on se liitettävä osaksi omaa toimintaa, kuitenkin niin että siitä poistetaan pahat vaikutteet ja sitä siistitään, vaikka homma pohjimmiltaan onkin yhä sama. Koulu siistii slangia korjaamalla sen paheksuttavia kielioppivirheitä (adverbiaalit ja objektiivit kohdalleen), jättäen kuitenkin jotain tunnistettavaa (digata). Lopputulos ei tietenkään ole koulaitoksessa varmaankaan täysin hyväksyttyä, mutta sitä oletettavasti siedetään paremmin, koska se on kieliopillisesti korrektimpaa kieltä, kunhan ennemmin tai myöhemmin myös muistetaan korjata sana "digata" kirjakielen vastaavaan. Luulen että "diggaan susta" on koulaitoksen luoma hirviö, koska sen pystyy todistamaan akateemisesti korrektiksi.

Minä jatkan "diggaan sua"-suuntauksella.

]]> By: Nyk. sipoolainen http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-247 Nyk. sipoolainen Thu, 23 Sep 2004 20:56:51 +0000 #comment-247 Mitäs seuraavasta sanotte? :)<br /> <br /> Suomen kielen objektina oleva sana voi olla vain kahdessa sijamuodossa, partitiivissa (omenaa, omenoita) tai akkusatiivissa (omenan/omena, omenat).<br /> <br /> Objekti yksikössä:<br /> - partitiivi > En syö omenaa.<br /> - n-akkusaatiivi > Syön omenan.<br /> - päätteetön akkusatiivi > Syö se perkeleen omena!<br /> <br /> Objekti monikossa:<br /> - partitiivi > Söin omenoita.<br /> - akkusatiivi > Söin jo ne perkeleen omenat!<br /> <br /> MUTTA SITTEN SEURAA MIELENKIINTOINEN JUTTU:<br /> Suomen kielessä ei ole ns. epäsuoraa objektia. Verbin määreet, jotka eivät ole objektin sijamuodoissa (part./akk.), ovat suomen kielen kieliopin mukaan adverbiaaleja.<br /> <br /> Eli:<br /> Pidätkö omenoista? > Omenoista = adverbiaali.<br /> Rakastan omenoita! > Omenoita = objekti.<br /> <br /> Ja nyt tässä valossa:<br /> diggaan sua<br /> diggaan susta... ;) Mitäs seuraavasta sanotte? :)

Suomen kielen objektina oleva sana voi olla vain kahdessa sijamuodossa, partitiivissa (omenaa, omenoita) tai akkusatiivissa (omenan/omena, omenat).

Objekti yksikössä:
- partitiivi > En syö omenaa.
- n-akkusaatiivi > Syön omenan.
- päätteetön akkusatiivi > Syö se perkeleen omena!

Objekti monikossa:
- partitiivi > Söin omenoita.
- akkusatiivi > Söin jo ne perkeleen omenat!

MUTTA SITTEN SEURAA MIELENKIINTOINEN JUTTU:
Suomen kielessä ei ole ns. epäsuoraa objektia. Verbin määreet, jotka eivät ole objektin sijamuodoissa (part./akk.), ovat suomen kielen kieliopin mukaan adverbiaaleja.

Eli:
Pidätkö omenoista? > Omenoista = adverbiaali.
Rakastan omenoita! > Omenoita = objekti.

Ja nyt tässä valossa:
diggaan sua
diggaan susta… ;)

]]> By: pni http://skrubu.net/2004/09/22/janis-istui-maassa/comment-page-1/#comment-246 pni Thu, 23 Sep 2004 12:09:37 +0000 #comment-246 Kyllä me varmaan keksitään jotain josta väitellä, ei se ole aikasemminkaan ollut mikään ongelma.<br /> <br /> nimim. Entinen Sipoolainen. Kyllä me varmaan keksitään jotain josta väitellä, ei se ole aikasemminkaan ollut mikään ongelma.

nimim. Entinen Sipoolainen.

]]>