Lisää kysymyksiä

Tarina L’Orealin mainosta vastaan nostetusta kanteesta jatkuu. Markkinaeettinen neuvosto on saanut vastauksen kosmetiikkayhtiöltä, mutta kanteen nostaja ei ole tyytyväinen selityksiin.

Markkinaeettinen neuvosto, MER, on lähettänyt kanteen nostajalle kirjeen josta käy ilmi L’Orealin virallinen vastaus jupakkaan. Ja se kuuluu pääpiirteittäin, oman tulkintani mukaan, näin:

L’Oreal pahoittelee tapahtunutta ja sanoo että ovat ottaneet huomioon ICC:n perussäännöt. Kuvaa ei käytetä enää. Käden tarkoitus mainoksessa on korostaa sitä että mainostetaan tuotetta joka tekee ihosta pehmeän. Mainostoimisto oli hyväksynyt kuvan.

Kanteen tehnyt henkilö pitää vastausta jotenkin ristiriitaisena L’Orealin reagointiin, eikä usko yhtiön selitystä siitä miksi naismallin vatsalla oli käsi.

Mielestäni vastus on täysin looginen (vaikka viime kirjoituksessa epäilinkin L’Orealin toimissa olevan jotain mätää). Mitäpä muutkaan siinä voisi olla (aika kivasti tosin tuntuivat vierittävän kuvan hyväksynnän mainostoimiston niskoille). Ei kai kukaan kuvittele että L’Oreal ryhtyy juupas-eipäs väittelyyn joka voisi olla huonoksi maineelle ja/tai tulla kalliiksi. Johan mainos oli julkaistu, ja tehnyt tehtävänsä. Ja sai vielä lisähuomiota kaupanpäälle.

Minä jäin nyt taas sitten miettimään että mitä ideaa on nähdä vaivaa, ja polttaa rahaa, pehmeän ja kimmoisan ihon eteen jos ei kukaan tiedä että se on timmissä kunnossa (kyseessähän oli body lotion, ei ryppyvoide kasvoille)? Entä miten joku muu voi tietää onko iho kimmoisa ja mukavan tuntuinen? Koskettamalla ehkä?

Miksi naiset (mainoksen kohderyhmä) haluavat kimmoisan ihon? Siksikö että voivat ihailla sitä yksin peilin edessä? Olisiko kyseessä halu olla houkutteleva vastakkaisen sukupuolen (miehen käsi) silmissä? Miksi halutaan olla houkuttelevalta? Kuka näin tekee? Kuka ostaa ja käyttää näitä tuotteita? Oliko käden tarkoitus olla katalyytti muistoille kosketuksesta, iho ihoa vasten ehkä jopa tuoksusta? Miten mainokseen saadaan fiilis siitä miten ihana ja haluttava pehmeän kimmoisa iho on?

Poisrajatuista rinnoista ei näköjään enää ole mitään mainintaa. Oliko käsi oikeasti paha asia? Saamme vielä odottaa lausuntoa eettiseltä neuvostolta.

Tulipa mieleen Benetton ja Toscanin aikana täälläkin suurta kauhistusta herättäneet mainoskuvat. Ajatella että laittoivat tummaihoisen lapsen halaamaan valkoihoista lasta samaan mainokseen. No, se kai ei täällä herättänyt niin suuria tunteita, mutta olihan sitten se joskus tienvarressa näkyvillä ollut vastasyntynyt lapsi napanuorineen. Ihan kauheata, ei semmoista voi näyttää. Ai miten niin tapahtuu joka päivä? Niin, ja sittenpä joskus mainoksessa oli verinen sotilasunivormu. Ja immuunikadon kuihduttama kuoleva.

Oli sekin aikaa. Silloin kuvissa oikeasti oli jotain provokatiivista.

2 thoughts on “Lisää kysymyksiä

  1. Kuten on jo aiemmin todettu, kuka tahansa voi nähdä mainoksessa mitä tahansa, mikäli kaivaa tarpeeksi kaun semioottisia merkityksiä (tai oma näkökulma on jo valmiiksi vääristynyt).

    L’Oreal sai näpeille ja myöntää varsin asiallisesti oppineensa virheestään. Toivotaan parasta.

    Kosmetiikkatuotteiden mainonnassa yritetään tuoda esille, että tämä on Sinun omaa hyvänoloa varten. Hedonistisesta lähestymisestä riippumatta takana piilee paljon primitiivisempi tarve: seksuaalisen vetovoiman ylläpitäminen.

    Samoilla linjoilla ollaan.

  2. Jutun jälkeisessä keskustelussa mainosalalla oleva henkilö [ http://researcher.se/ ] kertoo tietävänsä että juuri näiden ihoa pehmentävien tuotteiden kohderyhmä ei kuulemma ole kiinnostuneita tuosta "vetovoimasta" vaan ihan vain siitä hyvänolon tunteesta jonka saa käyttäessään kyseisiä tuotteita.

    Mene ja tiedä…

Comments are closed.