Flaneerausta

Tänään kun infectio acuta respiratoria superior non specificata viimeinkin tuntui taittuneen, mitä nyt kurkku hiukan vielä kipeä ja pientä yskää pukkaa, heitin strepsilsin suuhun, aurinkolasit silmille ja lähdin tallustelemaan mitä mukavimpaan kevätsäähän. Suuntana sanomatalo.

Olin ajatellut käydä viimeinkin katsomassa lumisesen gallerian kuvat HS:n teräs- ja lasipalatsin ulkopuolella, mutta perille tullessa löysinkin vain lumisen Stonehengen. Mediatorilla sai nauttia Terho Ovaskan pilapiirroksista ja kärsiä aika mitäänsanomattomista mainosvalokuvista. Oli siellä joukossa ihan hyviäkin mutta hauskoja, herkkiä ja monipuolisia ne eivät mielestäni olleet.

Ihan mukavaa ex tempore lauantaihömppää Baudelaire sisarusten kärsimyksestä tarjosi täysin Lemony Snicket’s A Series of Unfortunate Events. Olihan se ennalta-arvattava ja pinnallinen, mutta hienon näköinen ja ihan viihdyttävä. Thomas Newmanin musiikin tahdittama lopputekstianimaatio oli mukava lisä.

Olipas mukava käydä viimeinkin ihmisten ilmoilla. Paitsi että Hesburgerissa on todella huono ja hidas palvelu, mutta se kai oli ihan odotettavissa. Pikaruokaa? Muhahahaaa!