Melkein. Se on melkein valmis, siis skrubun seuraava askel evoluutiossa. Tekninen puoli tuntuisi olevan hanskassa. Nucleus -kanta vaikuttaisi siirtyvän WordPressiin ilman suurempia häslinkejä. Hiukan pitää käsin virittää, mutta se ei haittaa. Leiskakin olisi muuten ookoo, mutta ongelma on minulla sama kuin mistä Eräät tulevat juosten -blogin Timo kirjoittaa; olut on halpaa… öh, eiku siis että leiska pitäisi testata WIN IE:llä. Taitaa jäädä ensi viikkoon sekin. Siis testaaminen. Vaikka ei ole kaapissa oluttakaan, sekin jää ensi viikkoon.
37signalsin juttu siitä että keskittyvät nyt vain IE6:een, Firefoxiin sekä Safariin ja jättävät IE 5.x selaimen tuen tuotteistaan (todella ihailtava veto!) on kirvoittanut mukavasti kommentteja selainten markkinaosuuksista. Piti oikein käydä katsomassa skrubun selainstatistiikkaa.
Täällä hiukan alle 80% kävijöistä (riippuen mitä tilastoinitohjelmaa katsoo) ovat Firefox (mov 2,4MB) ja IE6 käyttäjiä. IE5.x kävijöistä suurin osa käyttää joko 5.5 tai 5.01 versioita, mutta vanhentuneiden IE-selainten (sis. 3.x – 5.x) käyttäjiä on hiukan vähemmän kuin esim. Safarilla (5,3%) surffaavia. Netscape on kaikkine versioineen (4.x-7.x) nipin napin puolessa prosentissa. Operan osuus skrubua lukevista on tasoissa mobiilipäätelaitteiden selainten kanssa noin 2,5%:ssa. Mielenkiintoisia selaimia, tosin hyvin pienin kävijämäärin, ovat m.m. Lotus Notes web client, K-Meleon, IBrowse ja iCab.
Mutta kyse ei oikeastaan ole siitä kuinka monta prosenttia kävijöistä käyttää mitäkin selainta. Kysehän on siitä mitä selaimia tuetaan ja miksi. Mitä enemmän tuetaan vanhoja selaimia, sen ystävällisempää palvelu on. Mutta samalla sitä laulaa itsensä suohon. Tukemalla vanhoja selaimia annetaan signaali että niiden käyttö on hyväksyttävää, jolloin ne eivät katoa selainstatistiikasta kulumallakaan. Samalla moninkertaistetaan oma työmäärä sekä minimoidaan uusien ratkaisujen mahdollisuus. Mahdoton noidankehä joka on jotenkin rikottava. 37signals teki sen omalla tavallaan: “legacy support is not the way to build a forward looking product”.
Kuka Suomessa uskaltaa tehdä saman? Missä menee ystävällisyyden ja järkevyyden raja?
Päivitys: Kalamuki kommentoi.
