Terminologiaa 2

Hufvudstadsbladet nostaa kalsarit pöydälle (muistakaa: se alkoi täältä) päivän lehdessä jutulla joka käsittelee miesten haluttomuutta. Neljät kalsarit vuodessa on keskivertosuomalaisen tahti, paljastaa Husis ja haastattelee alan ammattilaisia jotka korostavat kalsareiden osuutta miehisen kokonaiskuvan rakentamisessa. Tärkeitä tekijöitä ovat persoonallisuus, mukavuus ja laatu. Kyllä, sanon minä, tuohan on aivan totta. Esimerkkinä seuraavanlainen fiktiivinen lyhyt dialogi toimiston kahvikoneen ääreltä aamulla :
– Oho, sä näytät ihan räjähtäneeltä.
– Joo, mä vedin persoonalliset ja laadukkaat eilen.

Mutta jos miehet vetävät kalsarikännit, niin mitä naiset? Vaietaanko nimettömistä tarkoituksella? Missä jamassa on vastakkaisen sukupuolen sous-vêtement? Naisethan eivät käytä kalsareita vaan alusvaatteita. Terminologia on hiukan hakusessa. Onko kyseessä alusvaatealkoholismi tai ehkä pikkuhousutissuttelu? Vetävätkö kauniimman sukupuolen edustajat silkkiset tai ottavat pitsit? Voiko olla että he nauttivat pienet tiukat vai ryyppäävätkö kunnolliset mummonkalsarit (vaikka eivät kalsareita käytäkään)?

Maistuuko suussa aamulla kusenpolttamat sukkahousut vai onko elämä rypytöntä ja hyvin istuvaa? Odotan jännityksellä ensi sunnuntain lehteä.

9 thoughts on “Terminologiaa 2

  1. Alusvaatetematiikka yhdistettynä vanhakantaiseen viinanjuontiin on naisten kohdalla sikäli kahtiajakautunutta, että jokaisen naisen omakohtaisesti tunteman luonnonlain mukaan baarissa käy sitä parempi flaksi, mitä hurjemmat mummokalsarit on unohtunut päälle. Tätähän on selitetty mm. sillä, että mummokalsareissa voi olla mukavasti, kun mikään naru ei hierrä missään, ja se mukavuus heijastuu sitten ulospäinkin ja on puoleensavetävää.

    Tunnustan kyllä vetäneeni kalsarikännejä minäkin, ja omastakin kaapista ne kalsarit löytyvät – ei siis pelkkä miesten yksinoikeus! Joku mainosmies saattaisi tosin kutsua niitä pitkisten nimellä. Mutta miltä kuulostaisi flanellisten vetäminen?

  2. Korjasin, menikö oikein?

    Tuo mummokalsarijuttu toimii tavallaan miehilläkin, vaikka ei niinkään juuri mummokalsareilla vaan kyseessä on ns. Flaksihousut, eli ne kaikkein rikkinäisimmät ja rumimmat kalsarit jotka ovat ainoat puhtaat jotka voi baariin mennessä vetää jalkaan. Kun nämä ovat jalassa niin silloin käy flaksi. En tosin tiedä mihin vetovoima perustuu, mutta oletan että kysessä on jokin Murphyn lain alakohta.

    Itselläni on vain ehjiä, eikä niin rumia, kalsareita.

  3. Riittävän oikein. :-)

    Mutta tuo flaksikalsarijuttu selittää kyllä monta asiaa. Näin sitä vaan vanhanakin oppii uutta!

  4. Uhhuh, no jos ne saavat olon tuntumaan mukavilta… Jos moiset tulisivat vastaan, niin saattaisin kyllä harkita uudemman kerran senhetkistä sijaintiani.

  5. Alusvaatealkoholismia naiselliseen tapaan:
    – Tissutella tissipussit (jolloin seuraavana päivänä naamaansa ei kannata näyttää kotioven ulkopuolella).
    – Vetää himontappajat (näitä on nähty, yleensä taksissa).
    – Ryystää peffankohottajat (näitäkin on nähty; vaikutus lakkaa seuraavan aamun morkkiksessa).
    – Lantrata slogit (mitä vaan kaapista löytyy).
    – Nauttia naiselliset pitkikset (näihin tarvitaan tuopponen olutta ja loraus limpparia).
    – Pistäytyä pikkareilla (ei koskaan oman aviomiehen kanssa).
    – Nimettömiä suruun (kuka sanoi, ettei tuulilasinestettä saa juoda?)
    – Kaverille kalsongit (avataan naapurin rouvan kanssa pullo punkkua, ei sitä parasta kuitenkaan).
    – Nauttia pitsiunelmia (just näitä varten mä ostin ne iiihanat jalkalasit Iikkeasta).

Comments are closed.