Asian vierestä

Keskiviikko. Firman aulassa kuhisee. Töölön Matkatoimisto konkurssissa, lentoliput ja hotellivaraukset epävarmoja. Puhelin soi, tekstiviestejä tulee, olen kokouksessa (makeata naposteltavaa ja kahvia). Lentoliput ovat kunnossa. Hotellikin 99% varmuudella. Soittavat hotelliin ja tarkistavat. Kyllä: varaus on. Mahtavaa. Loppupäivä toisessa kokouksessa (kahvia ja pullaa voisilmällä). Kaupan kautta kotiin (vettä). Uni ei tule tule tavallista aikasemmin vaikka miten haluaisi (iltakalja, pubissa stand-up ilta; totean että monet blogit ovat oikeasti hauskempia kuin esiintyjät).

Torstai. Herätys sika-aikasin (kahvia). Lento lähtee 6.25 Helsinki-Vantaan kentältä (tuoremehu) ja on 6.15 Arlandassa (aamiainen lennolla). Tukholma (kahvia). Nielsen Norman Groupin koulutus koko päivän (muuten hyvät tarjoilut mutta tylsä lounas, käymme kaupungilla syömässä ihan ookoo kiinalaista). Päivän opetussessio ohi. Aurinko paistaa, kävelen Kungsholmenin uumeniin. Missä se hotelli. Tuosta oikealle. Suoraan. Ai, tässäpä se onkin. Hej hej! Häh? Ei varausta, peruttu? Vafan? Koska se on peruttu? Tänään aamupäivällä? Ai ei ole huoneita vapaana. Missä on lähin roskalaatikko yöpymistä varten? Ai voit soittaa ja kysyä toisesta hotellista. Tack. Missä? Okei. Kävelen vanhaan kaupunkiin. Hiki (jano). Oho, aika pähee hotelli (nälkä on ja vähän väsy). Kamat huoneseen ja ulos (kanttarellitoast ja poroa sekä pastaa pestolla ja paremsaanilla, en stor stark). Takaisin hotelliin (kas minibaari).

Perjantai. Herätys, aamutoimet ja (hotelliaamiainen) check-out. Patikointia heräävän aurinkoisen kaupungin kaduilla. Koulutuksen toinen päivä (muuten hyvät tarjoilut mutta tylsä lounas, käymme kaupungilla syömässä ihan ookoo pizzeriassa och en stor stark, tack — onhan perjantai). Lounastauolla käyn ostamassa nuuskaa nuuskaajalle, maksan kortilla. Onko henkilöllisyystodistusta? On. Piip, EAN-koodi menee optisella lukijalla suoraan systeemiin. Ai se lukee Suomalaisiakin ajokortteja. Juu, kertoo omistaja, ihan kaikki toimii. En viitsinyt kertoa että Suomessa nuo katsotaan manuaalisesti läpi, olisi siinä varmaan ollut kioskinpitäjällä naurussa pitelemistä. Koulutus jatkuu, mutta loppuu minulta hiukan kesken kun pitää kiirehtiä lentokentälle. Kiitos Töölön Matkatoimisto. Kentällä odotusta (taskussa juuri sopivasti tasaraha ruotsinkolikoita yhteen kaljaan). Tuntuu ihan päiväkänniltä, sanoo kolleega. On niin valoisaa. Vastaan että nyt on perjantai ja Suomessa kello on 19. Tämä on osa geeniperimäämme. Aivan. Lento (pahaa kahvia, ihmeen hyvä voileipä ja pieni purkki vettä), kotiin.