Miten ihmeessä voi olla niin että kun joku radioasema soittaa esimerkiksi renkutusta A semmoiset kuusitoista kertaa työpäivän aikana, on se samainen mitäänsanomaton tähdenlento kuuntelijoiden toivotuimpien listan kärjessä? Luulisi siinä tyhmemmänkin hittihimoilijan jo kyllästyvän vähän parempaankin biisiin. Ja onko se nyt oikeasti kuuntelijoiden toivoma? Ettei kuitenkin olisi levy-yhtiöpamppujen toivoma. Vaikka tottahan nekin voi radiota kuunnella. Paljonko musiikin tuottajat (mm. levy-yhtiöt) saavat Teosto ja Gramex korvauksia? En oikein tajunnut kummankaan sivuilta löytyvää juttua, mutta ilmeisesti molempien kautta myös levy-yhtiön kassassa kilisee.
Mitä sitten kun on kuullut sen listaykkösenä olevan ihqubiisin kolmekymmentä kertaa parin vuorokauden aikana? Ei kai kukaan enää sen jälkeen halua ostaa sitä levyä jossa A-renkutuksen lisäksi on yhdeksän geneeristä täytebiisiä? Niin, miksi ihmeessä levyt myyvät vähemmän nykyään? Vai myydäänkö esim. Herbert von Karajania enemmän kuin ennen? Eihän levymyynti oikeasti ole tyrehtynyt. Liekö vaan niin että levy-yhtiöt eivät enää vain saa esim. kesän 2002 tapaisia pikavoittoja Las Ketchup tyylisillä… niin, mainosmusiikkimaisilla renkutuksilla?
Näinkö radiot oikeastaan tekevät hallaa levymyynnille? Vai onko se levy-yhtiöiden oma syy? Mihinkäs minä laitoinkaan sen foliohattuni?