Perjantainelonen v33 -05

Teema: Radio

  1. Ensimmäinen radiomuistosi?
  2. Mikä on suosikkiohjelmasi?
  3. Milloin suljet radion?
  4. Unelmoitko koskaan oman radio-ohjelman tekemisestä?


(Eetterissä aaltoilevat kysymykset täältä)

Auta monipuolistamaan perjantainelosta – ehdota kysymyksiä ja aiheita (på svenska) alkuperäiselle perjantaineloselle sähköpostitse.

8 thoughts on “Perjantainelonen v33 -05

  1. 1. Ei havaintoa, mutta muistan kuunnelleeni lumoutuneena radioteatterin ohjelmia Knalli ja sateenvarjo sekä jotain avaruussarjaa joka oli mielettömän jännä.

    2. Se oli Onnenpäivä.

    3. Kun en halua kuunnella radiota.

    4. Joskus olen unelmoinut onnenpäivätyyppisestä ohjelmasta jossa voisin soittaa omaa korvaani miellyttävää musiikkia. Minulla kun on niin hyvä ja mielenkiintoinen musiikkimaku (?).

  2. Sie voisit ilmoittautua Radio Helsingin Levylaukkuun niin kuin Kobaïan Julius (jota tosin taidettiin pyytää sinne). Levyt soimaan vaan!

  3. Levylaukku, totta. Odotan kutsua. Mutta en usko että kuitenkaan saisin soittaa biisejä jotka kestävät puolesta tunnista tuntiin.

  4. “Odotan kutsua”.

    No, nöyrryt nyt vaan ja ilmoittaudut kuten muutkin. Se on elämää parantava kokemus.

  5. The Dividing Line Broadcast Network, tutummin Thedividingline.com etsii kykyjä. Ja DLBN on tietenkin Netissä toimiva progeradio, joka soi täällä duunissa juuri nyt. Ei tosin tällä hetkellä soita ihan progea :)

    Paras radiomuisto on oman radio-ohjelman tekeminen parin kolmen vuoden aikana, jolloin minäkin soitin progea Yleisradion x3m-taajuudella. Oli varsin jees. Sain jututella Marillionin, Dream Theaterin, Spock’s Beardin, Yesin ja Genesisin jätkiä (ja liuta muitakin) ja olo oli aika huima kun langan päähän tai naaman eteen sai ihan oikeita sankareitaan. Ja että hermostutti, joka ikinen kerta! Mutta voi että pientä ihmistä lämmitti kun Dream Theaterin Mike Portnoy moikkaa hotellin lobbyssä että moipa moi ja sinä taas ja miten menee, tai että keikkapäivän jälkeen osun vahingossa Ian Andersoniin kaupungilla ja kohteliaina pareina esittelemme vaimomme toisillemme. Ja herra Anderson kohteliaana kiittää sillipurkkia jonka olin tuonut pilke silmässä heidän hotellin respaan kun oltiin haastattelussa juteltu kalasta.

    Ja kalajutut jatkuvat. Kerran sain Fishin hieman ymmälleen kun herätin hänet saksalaisesta (?) hotellihuoneesta ja kysyin puhelimitse hiusvinkkejä kun minulta oli alkanut hiukset harventua. Mark Kelly oli sillä kertaa hieman enemmän nuoteilla. Voi että niitä aikoja!

    Päätösohjelmassa soitti livenä kuha. aivan sairaan erinomaisen keikan. Miksaajakin oli ihmeissään :) Teimme Bono-tyylisen jipon ja tilasimme “livenä” (eli nauhoitettuna pari tuntia ennen lähetystä) salami-salami-salami-salami-aurajuustopizzan (l. fantasia) Pizzataksista studioon. Knorrina kuha.n basisti Pekkala-Pekkalalla ei ollut rahaa maksaa tilauksestaan mutta sanoi että Pizzataksi saisi ilmaista mainosta tällä jos toisivat kiekon nyt heti livelähetykseen. Tuli alle puolessa tunnissa.

    Pääsisipä eetteriin taas!

Comments are closed.