Fiktiivislitäräärinen merkintä

Jos minä joskus kirjoittaisin kirjan olisi siinä yhtenä pääelementtinä geneettinen vika joka aiheuttaisi ihmisen ympärillä aikavääristymän. Tätä viallista geeniä tavattaisiin hyvin harvoilla, mutta yhdellä suvulla se olisi hallitsevana geeninä. Kyseessä olisi siis eräänlainen sukukirous joka aiheuttaisi hämmennystä ja kaaosta myös suvun ulkopuolelle.

Tarinan päähenkilö saattaisi hyvinkin olla kyseisen suvun nuorin vesa joka oppinut tavan vaimentaa tämän viallisen geenin toimintaa. Poika kykenisi elämään, pieniä noloja aikavääristymiä poislukien, melkein normaalia elämää mutta ei pääsisi irti suvun vaikutuspiiristä. Toisinaan kuitenkin geeni aiheuttaisi yllättäviä suuria aikavääristymiä joita poika korjaisi liian voimakkaasti ja tämä sekoittaisi hänen elämänsä täysin.

Kirjassa olisi komediallisia piirteitä, mutta se olisi kuitenkin draama jossain Irvinginmäisen todellisuuden ja Bradburymäisen scifin välimaastossa.

12 thoughts on “Fiktiivislitäräärinen merkintä

  1. Aikavääristymä! Mutta sehän on! Elämässä kaiken aikaa ja aiheuttaa hirvittäviä väärinkäsityksiä! Tosin, kuka näistä läheisistäni käsittää asiat oikein? En minä ainakaan!

  2. Kirouksen voit muuten johtaa sukunimestani joka ensimmäinen kirjain on W – mita muutakaan tuosta olisi voinut seurata…

  3. Wai niin, että se onkin totta eikä fiktiota. Johan pomppas (no pun intended)! Onnekseni olen siinä tilanteessa että en varmaan koskaan kirjoita asiasta kirjaa.

  4. Ehkä se on tarkoitus, ja minä en vain ymmärtänyt vitsiä, mutta tämähän on kuten The Butterfly Effect.

  5. Vähän mutta ei kuitenkaan ihan, en ajatellut että tässä hypittäisiin pitkiä matkoja ajassa eestaas, vaan se tapahtuisi toisin. En vaan tiedä miten.

  6. Mulla ilmenee välillä viikonloppuisin, ja joskus harvoin myös viikolla, moisia muistikatkoksia.

    Ehkä vastaus ei olekaan niin kaukana.

  7. Mu-mutta, sellainen henkilöhän majaili vielä ihan äskettäin Blogistaniassa! Sellainen, jolle kävi tuostakin niin, että aiiikkkaaaa allllkkkooiiii hhiiiiidddaaaasssttttuuuaaaa

  8. Ainiin, todentotta. Sehän oli Sell

    Äh. Rauha Liisankadun Pikkololle.

    Mutta mitä jos aika alkaisinopeutumaan niin ettäkirjaimia alkaa tippumaanpois sanoisajanmenvtyht f

Comments are closed.