Liikkuva navigaatio

Selaan aika paljon erilaisia kuvagallerioita ja artistit ovat siitä jännää porukkaa että jokaisen pitää laittaa navigaatio uuteen upeaan uskoon. On palloja ja kuutioita, pientä ja isoa, ikonia ja freimiä. Ylhäällä ja alhaalla. Kaakossa ja luoteessa. Eikä siinä mitään pahaa ole. Kuulun itsekin siihen joukkoon joka haluaa pitää huolta kokonaisuudesta, koska kyseessä ei ole vain kuvat vaan kokemus.

Mutta kuinka usein langetaan ajattelemaan vain sitä omaa kokonaisuutta välittämättä kävijän nautinnosta? Aika usein. Yllättävän usein. Liian usein? Eikä vika kuitenkaan aina ole kiinni taiteilijasta ja tämän tarpeesta tehdä mieleisensä kokonaisuus, vaan useasti valmiit kuvagalleriasoftat ovat navigaation kannalta heikosti toteutettuja.

Kun katselen kuvia nettigalleriassa haluan keskittyä kuvaan, siirtyä kuvasta toiseen liikuttamatta osoitinta. On perin ärsyttävää jos siirtyessäni seuraavaan kuvaan joudun etsimään missä se oikea nuoli tai next on. Se on yhtä ärsyttävää kuin jos kirjassa tai lehdessä sivut olisivat eri kokoisia. Tai kuin galleria- tai museotila jossa joka askeleella pitää katsoa mihin astuu ettei kaadu.

Ratkaisut jossa linkit ovat suhteellisia kuvan koolle ovat tuomittuja epäonnistumaan. Samoin ongelmallisia ovat sivulla muuten aina samassa paikassa olevat navigaatioratkaisut, mutta jotka ovat sijoitettu niin alas että käyttäjä joutuu vierittämään ruutua päästäkseen käsiksi linkkeihin.

Esimerkkejä:

Jos haluat että galleriaasi katsova pystyy keskittymään siihen mitä tarjoat anna heille mahdollisuus keskittyä teoksiin. Anna heille taidekokemus. Älä pakota katsojia ajattelemaan kuvien välillä liikkumista. Ellei galleriasi juju nimenomaan ole siellä liikkuminen.

Anteekskiitos.

6 thoughts on “Liikkuva navigaatio

  1. Minua on jo pidemmän aikaa rassannut nettikuvagallerioissa yleistynyt suuntaus laittaa kaikki kuvat samalle sivulle vierekkäin niin, että käyttäjän on pakko vaakavierittää.

    Vain harvat edes tajuavat laittaa sinne vierityksen loppuun linkin, joka vie sivun alkuun tai seuraavalle sivulle.

    Toisalta, en oikeastaan ole suunnaton rengas / jono -navigaatioiden fani, vaan tykkään enemmän pikkukuvista, joista voi sitten suurentaa ne, jotka haluaa. Selaimen back-nappi on paras navigaatioapu.

  2. Zoomattavat pikkukuvat ovat jees, mutta kokemuksesta olen huomannut että suurin osa ei niitä zoomaile, korkeintaan yhden tai kaksi. Siksi pikkukuvistakin kannattaa tehdä tarpeeksi isoja.

  3. Yksi trikki mitä mikään esittämistäsi kuvagallerioista käyttää (kuvat oli muuten varsin hienoja — häikäisevä ne Kreikan värit!) on kuvan esilataus. Jos galleria on toteutettu Javascriptillä –tai vaikkei olisikaan– niin eikun seuraavaan kuvaa hakemaan jo kun edellistä katsoo. Homman voi vielä helpommin toteuttaa niinkuin kreikkagalleriassa paitsi ettei ladatakaan kuvien pienoiskokoja vaan ihan normaalikokoja mutta näytetään ne pienoiskoossa puukottamalla width- ja height-määritteitä, vaikka sitten muotoon yksi pikseli korkeutta ja toinen leveyttä ellei etukäteen tiedä tulevan kuvan kokoa. Ja jo tulee käyttäjälle mielikuva että -HUIS!- mitä vauhtia. Hieno homma.

    Tämä vinkki oli ilmainen.

  4. Olipas halpa vinkki. Mutta, jos ikoneina käytetään isoja kuvia niin eikös silloin ole vaarana että käyttäjälle tulee mielikuva että tuleepas ikonit hitaasti. Ja jos on sivullinen ikoneita joiden koko on parisataa kiloa kappale niin… huhhuh…

Comments are closed.