arkiv: 05/2006


No johan välähti

pni • 26.5 2006, 11.24

Mainosväki riemastuttaa meitä Pepsi(tm ja c)-juoman nerokkaalla ja hyvin ajankohtaisella Hard Drink Hallelujah-kamppiksella.

Minäkin osaan! Geneerisiä slouganeita. Jos joku ottaa näitä käyttöön olisi sopiva korvaus varmaan semmoiset pari tuhatta euroa kappale, vai mitä.

  • Hard Shop Hallelujah (minkä tahansa kauppakeskuksen alennusmyyntitapahtuma)
  • Hard Poop Hallelujah (paljon ruokakuitua sisältävä tuote)
  • Hard Think Hallelujah (ei suinkaan mikään mainostoimisto vaan joku opinahjo, esimerkiksi ala-aste)
  • Hard Connecting Hallelujah (kotimainen kännykkävalmistaja)
  • Hard Drive Hallelujah (autokoulu)
  • Hard Work Hallelujah (paperiliitto)
  • Hard Rock Hallelujah (kivimurskaamo)
  • Hard Punishment Hallelujah (Teosto yhteistyössä eduskunnan kanssa)

Visslaren

pni • 25.5 2006, 19.59

Jag har haft en liten melodisnutt snurrande i päronet en tid. Kan inte riktigt säga om det är något jag hört. Verkar liksom inte bekant. Detta här hänt tidigare också, men denna gång tog jag och visslade melodin in på hårdskivan. Kunde dock inte hålla mig utan måste pynja med ljudet lite, och så visslade jag lite till, och pynjade mera och visslade till och… nå, ni fattar nog.

Det blev vad det blev: visslaren (mp3, 331 kb). Inte precis Roger Whittaker.


Psykopatmåsarna 2006

pni • 25.5 2006, 12.59

Jag skrev om de demoniska terroristmåsarna för ett par år sedan (Skrik och skrän, Urbana kalkoner och Demoniska kalkonernas återkomst). Det är äggläggningstider igen. Naturen påminde om sin existens igår på väg från jobbet: De arga urbana kalkonerna har återvänt. Förbannade natur.

Jag jobbar nära ett skeppsvarv och det har varit ganska tyst där en längre tid. Och det betyder ju att måsarna trivs på området. Lägger ägg än hit, än dit, och så ska det vaktas och beskyddas. Allt som rör sig är ett hot som bör attackeras: flyga lågt och skita på. Speciellt jävligt är det när ungarna kläckts men kan inte ännu flyga, då är mamma- och pappamås totalt psykopatiska och mordlystna. Dessutom vet man aldrig varifrån de kommer på en, eftersom den lilla grå fjäderbollen kan ha sprungit vart som helst.

Nå, i fjol var det ganska lugnt på måsfronten eftersom det fanns lite liv på varvet. I år är det även mer aktivitet på båtbyggeriet och måsarna lägger ju inte ägg där det finns liv och ståhej. Skönt för oss som inte har vingar. Skulle man ju tro.

Det visar sig att ett nygift par har bestämt sig att lägga ägg precis fast vid busshållplatsen. Jag menar, kamåån hej! Moronicos! Ett ställe där det garanterat finns folk varje vardagseftermiddag minst tre gånger i timmen. Där sitter den ena och ruvar medan den andra har det onda öga vänt mot oss trötta donare. Båda skriker illavarslande. Kusligt.

Som tur finns det ett stängsel mellan oss och herrskapet mås. Kanske psykopatmåsarna fattar att vi inte kan flyga över stängslet och röva deras ägg. Eller så har de bara inte ännu fått i döda allt som rör sig -växeln. Men väntas nu… ett stängsel?

Just det ja. Nu är det ju så att stängslet är rest för att hålla oss borta från byggplatsen. Innanför inhägnaden byggs landets dyraste lägenheter, Eirastranden. Måsarna har reserverat åt sig en plats på det snobbiga området. Sitter där och hånar oss, vanliga dödliga, från miljonärernas sida av staketet.

Men miljonärerna är ju inte där ännu. Det som finns färdigt av Eirastranden är en illaluktande grop, lite plankor och gjuten betong som inte ens är en våning hög. Det är ju en byggplats. Och vid närmare inspektering visar det sig att måsparet psykopat har lagt ägg på en hög av byggnadsställningar. Inte ett helt klokt val med tanke på familjens säkerhet.

Det tar nog inte lång tid innan ifrågavarande måsar blir vräkta från sitt olyckligt valda hemviste. Och då blir det troligen äggröra av avkomman. Sorgligt på ett sätt, men jag måste medge att personligen sörjer jag inte. Måsar finns det för många av. Om avkomman av ett måspar blir ostekt omelett, är det bara en lättnad.

Livet är grymt. Grymt grymt, sa måsen.


Ett och annat att se på

pni • 24.5 2006, 23.23

(via, via, via, via, via)

Glöm inte hittegodsbyrån.


Televisiomainos

pni • 24.5 2006, 12.44

Yksinkertaisuus oli myyntivaltti, tai ainakin mainostusvaltti, televisiomyynnissä jo yli neljäkymmentä vuotta sitten. Näin Asavisio kertoi ohjelmanäppäin-TV:stään:

mainos: nyt vain painetaan ohjelmanäppäintä eikä tarvitse tietää kanavista mitään

Silloin kanavia ei ollut valittavissa montaa. Yhtenä oli Suomen televisio jossa näytettiin myös Mainos-TV:n ohjelmia ja toisena oli Tesvisio joka näytti myös Tamvision ohjelmaa. Tosi kovilla jätkillä oli valittavana vielä kanvat Ruotsi ja Eesti sekä joka kodin perusinsinöörille suunnattu UHF-kanava joka jo vaatikin virittämistä.

Televisiokasvoja ja -ääniä olivat mm. Niilo Tarvajärvi, Lenita Airisto, Carl-Erik Creutz, Teija Sopanen ja Knud Möller.

Toistuvaa tarjontaa olivat mm. Kyllitädin satusivellin, Ben Casey, Bat Masterson, Perry Mason ja Niksulan TV. Sää ja uutiset (kyllä, juuri niin että sää on ensin) näytettiin klo 21.15 Suomen televisiossa ja Tesvision puolella myöhäisuutiset tulivat illan elokuvan jälkeen ja aika siis vaihteli päivästä toiseen.

Ja kaikki oli mustavalkoista. Värilähetykset alkoivat vasta 1.1.1969 presidentti Kekkosen uudenvuodenpuheella.


Ohjelmavinkkejä, osa 2

pni • 23.5 2006, 00.43

Jos MTV3:sen Luova luokka tuntuu jäykemmältä kuin heinäseipään nielaissut betonimöhkäle ja yhtä tuoreelta ja luovalta kuin kuusi vuotta sitten kuollut naapurin mummo, voin suositella skrubun ohjelmavinkkejä. Tällä kertaa on tarjolla hittireality.

Salaiset Ansiot (K-15)
Suomalainen petosreality
Kuinka totista totta voi tositeevee olla ja miten karmaiseviin tilanteisiin ihmiset uskaltavat kameran kanssa mennä? Näitä kysymyksiä ei voi välttää katsoessaan tätä pian ympäri maailmaa kohua herättävää inhorealismin rajoja hätyyttelevää sarjaa, jossa verhohallinnon virkamiehet Foxy Muldberg ja Tauno Skulli narauttavat petollisia verovelvollisia - livetilanteissa, suoraan kameran edessä. Ohjelma tulee nostattamaan kiivaita keskusteluja kaikkialla, missä sitä tullaan näyttämään ja siitä tulee ajan myötä myös todellinen digitv-hitti!


Verkko-ostaminen

pni • 22.5 2006, 20.21

Nettikaupoissa hintavertailujen tekeminen on helppoa, tai ainakin se onnistuu mielestäni kätevämmin kuin esimerkiksi kaupasta toiseen ramppaaminen.

Otetaan esimerkiksi Adobe Photoshop. Kallis ohjelma jota myydään mieluiten bundlena jossa tulee muitakin ohjelmia. Paketit ovat suhteessa yksittäisiin ohjelmiin halpoja, mutta jos haluaakin vain ja ainoastaan sen yhden ohjelman jota tarvitsee.

Visiitti Adoben verkkokauppaan kertoo että ohjelman voi ladata koneelleen verkon yli, ilman turhia CD-levyjä ja käyttöohjetta, hintaan 649 dollaria. Halpaa kuin makkara. Paitsi että tämä kyseinen hinta on tietenkin vain USAn ja Kanadan asukeille. Jos sitten asuukin jossain muualla on etsittävä hinta esimerkiksi Adoben kansainvälisestä verkkokaupasta.

Sama ohjelma, sama toimitustapa, samat bitit kallistuvat silmänräpäyksessä noin 60 %. Hinta euroissa on 833,69 (sis. verot) joka vastaa hiukan yli tuhatta taalaa. Jos tilaisi ohjelman CD:llä laatikoineen ja käyttöohjeineen nousee hinta vaivaiset seitsemän euroa, alle prosentin kokonaishinnasta siis.

Ohjelman hankkimatta jättäminen ei ole vaihtoehto. Joten on aika suunnata vertaa.fi ja MBnetin hintavertailun kaltaisiin palveluihin. Koska kyseessä on Macintosh-versio on katsottava hintoja silmä tarkkana ettei vahingossa hämäänny sen toisen käyttiksen ohjelmaversioista.

Halvin hinta löytyy Poropekka nimisestä, minulle täysin tuntemattomasta, verkkokaupasta joka myy ohjelmaa hintaan 713,49 euroa (sis. verot). Tämä on siis halvin hinta jonka löydän Suomesta, mutta se on postituskustannuksineen, 15 euroa (!), yhä noin 40 % kalliimpi kuin millä Yhdysvaltalaiset ja Kanadalaiset saavat ohjelmansa.

Tottahan ohjelman voisi tilata jostain euroalueen verkkokaupasta, mutta en löytänyt mitään varteenotettavaa kilpailijaa, paitsi brittien Amazon jonka kautta olisi voinut puristaa hinnasta pois vielä jokusen euron. Mutta ehkä on kuitenkin parempi tukea kotimaisia yrittäjiä.

Euroopassa on kallista nettishoppailla. Vaikka usein on vielä kalliimpaa ostaa sama tuote kivijalkakaupasta.


Verkkokauppatarvehierarkia

pni • 21.5 2006, 21.14

verkkokauppatarvehierarkia: sisältö, toiminta, turvallisuus, ulkonäköOlen huomannut että omat tarpeeni verkkokauppaostamisesta voi asettaa eräänalaiseen (yksinkertaistettuun) Maslowilaistyyppiseen hierarkiapyramidiin. Vasta kun alimman tason tarpeet on tyydytetty voi siirtyä astetta ylemmäksi.

Pyramidini ei suinkaan ole täydellinen, mutta antaa mielestäni hyvän kuvan minun tarpeistani verkkokaupan suhteen. En kuitenkaan usko olevani mitenkään erikoislaatuinen tarpeineni, eiköhän moni muu katso asiaa samalla tavalla — tietoisesti tai tiedostamatta.

Seuraavassa pyramidi tekstimuodossa alhaalta ylöspäin:

Sisältö
Koska tiedän usein jo etukäteen mitä olen hakemassa on valikoima tärkein tarpeistani: Onko kaupassa se mitä olen hankkimassa? Jos etsimäni tuote löytyy verkkokaupan virtuaalihyllystä on tuotteen tärkein ominaisuus sen hinta. Oikeastihan olen tekemässä hintavertailua, faktojen tarkistamisen ja tuotevertailun olen useimmiten tehnyt ennen kauppaan siirtymistä. Joskus, hyvin harvoin, jos etsimääni tuotetta ei löydy, saatan etsiä kaupasta jotain vastaavaa, mutta tämä on yhtä suuri poikkeus kuin se että Suomi voittaa Euroviisut.

Toiminta
Onko käyttö ja ostamisprosessi selkeä ja ymmärrettävä: tiedänkö mitä olen tekemässä? Suositteleeko verkkokauppa minulle mahdollisesti jotain muutakin? Kadottaako kauppa tietoni? Pysyykö se pystyssä? Perusjuttuja. Jos kauppa ei toimi, en osta sieltä. Haluan tuntea olevani ohjaksissa. Minä olen asiakas, minä olen kuningas. Minä määrään kuka saa rahani ja jos se on tehty vaikeaksi etsin paikan jossa voin helpommin erota rahoistani.

Turvallisuus
Tämä kohta on aika korkealla, sillä se on minulle tärkeä vasta maksuprosessin kohdalla. Ostoskorin voi huvikseen täyttää tavaroilla hintavertailua varten, mutta jos maksaminen vaikuttaa epäselvältä, turvattomalta tai edes vähän epäilyttävältä olen jo matkalla toiseen verkkokauppaan.

Ulkonäkö
Verkkokaupan ulkonäkö ei sellaisenaan vaikuta siihen ostanko sieltä vai en. Tietenkin on kiva että putiikki on miellyttävän näköinen, mutta tärkeämpiä ovat siis sisältö, toiminta ja turvallisuus. Ulkonäkö vaikuttaa kaupan mielikuvaan. Tuntuuko se uskottavalta, kalliilta vai epäilyttävältä. Mutta se on vain tunnetta, toisille se tarkoittaa paljon, minulle hyvin vähän. Verkkokaupassa on muita tärkeämpiä ominaisuuksia. Jos cooli ja mediaseksikäs ulkonäkö vaikeuttaa tai hidastaa pääsyäni pihviin (=sisältöön) siirryn mielelläni palveluun joka palvelee minua eikä markkinointiyksikön mieltymystä elämyksellisyyteen.



Prenumerera på RSS 2.0 för inläggen och/eller kommentarerna.

Skrubu.net: Some rights reserved