Teräsmies palaa — kuin märkä halko

Kun muut olivat Mustanaamiokerhossa, olin minä kaiken sen yläpuolella. Minä kuuluin Teräsmieskerhoon. Ja kun ensimmäinen terisleffa iskeytyi nuoreen mieleeni 70-luvun lopulla olin ihan myyty. Harjoittelimme kaverin kanssa koulun pihalla teräsmieslaskeutumista hyppimällä pienistä korkeuksista alas. Emme varmaan päässeet lähelläkään elokuvan tyylikkyyttä.

Vaikka en enää olekaan mikään suuri terisfani, on tuo trikoopukuinen supersankari aina jotenkin mieltä kiihottava. Äijällä on niin paljon taitoja joiden parissa voi istua mitä jos -filosofoimassa vaikka kuinka pitkään.

Tämä uusin leffa on… hämmentävä sekoitus ihan hienon näköistä kuvaa, melkein mielenkiintoista tarinaa ja puhdasta teinitytöille suunnattua romantiikkaa. Teinitytöille? Jep. Teräsmiehestä, tai oikeastaan Teräsnörtistä, on tehty, blatantin jeesusfiguurin ohella, teinityttöjen tavoittamattoman romantiikan kohde. Ihmissuhdedraamaa. Tämähän on jo pahempaa kuin se että Mustanaamio meni naimisiin ja sai pari lasta.

Sen lisäksi että tarina kituu hitaasti eteenpäin kuin huonosti palava takka, savuten ilman että lämmittää, on tarinassa niin isoja kryptoniitilla reunustettuja porsaanreikiä ja epäloogisuuksia ettei edes Teräsmies saisi niitä kurottua kasaan. Mikä toisaalta on perin odotettavaa nykyään.

Kaikkein pahinta on kuitenkin se että tätä heikkoa liekkiä venytetään uskomattomaan kahteen ja puoleen tuntiin. Ja loppuja tuntuu olevan useampia. Nyt se viimeinkin loppuu, ajattelin elokuvan aikana ainakin viisi kertaa. Tai kymmenen. Ei loppunut kuitenkaan. Jatkui aina vaan. Aina vaan. Aina. Vaan. Kuin ylipitkä televisiosarjan jakso.

En halua paljastaa juonesta mitään, joku ehkä haluaa nähdä leffan. Siinä on mielestäni kuitenkin jokunen ihan ookoo juttu (bongatkaa ekan teräsmieslehden kansikuvan rekonstruointi). Mitään maata mullistavaa leffassa ei kuitenkaan ole. Teräsmiehen hahmoon ei ulkonäkömuutosten ohella tuoda mitään uutta.

Paljon jätettiin auki niin että voidaan tehdä ainakin pari leffaa lisää. Odotettavissa siis lisää Teräsmiessaippuasarjaa. Kauniit ja teräksiset.

Mutta mitenkäs Teräsmiehen palaminen muuten on K-11 kun Da Vinci -koodi on K-15? Meinaan vaan että koodin selvittely on paljon rauhallisempaa ja vähemmän väkivaltaista kuin punaviitan romanttisväkivaltainen seikkailu.

Loppuun jokunen linkki:

10 thoughts on “Teräsmies palaa — kuin märkä halko

  1. Hei, mie kuuluin kans Teris-kerhoon! Vieläkö sulla on jäsenkortti tallessa? Osaatko salakielen?

  2. Teräsmies käveli juuri tänä aamuna vastaan lastenvaunuja työntäen. Puhelinkoppiverkoston harventuminen on tainnut aiheuttaa ongelmia vaatteiden vaihdolle, sillä päällä oli supermiesasua ainoastaan t-paidan verran. Eikä loppuosakaan kyllä kovin Clark Kentiltä näyttänyt.

  3. Ikärajat ovat nykyään enemmän kytköksissä siihen minkä ryhmän rahoja leffalla hamutaan, kuin mikä sen todellinen sisältö on. Da Vinci -koodin ei edes oleteta kiinnostavan penskoja, joten miksi turhaan ryhtyä kinnaamaan rajaa alas.

  4. Marjut: Ei ole korttia enkä enää osaa salakieltä. Enkä myöskään harjoittele laskeutumisia enää.

    Edsel: Teräsmiehelle on varmaan oikeasti käynyt samalla tavalla kuin Ihmeperheen isälle. Supersankarit superarkipäivistyvät.

    Kriisi: Niinpä tietysti. Hölmöhän minä olen kuvitellessani että ikärajat johtuvat vain elokuvan sisällöstä. Pitäisi jo tämän ikäisenä ymmärtää paremmin.

  5. Ikärajamarkkinoinnilla voisi yrittää hillitä myös ns. “nuorten aikuisten” hakeutumista sellaisten kypsempien taidedraamojen näytäntöihin, joissa he vain pitkästyvät, kommentoivat ja rapisuttelevat syömisiään. K-35?

  6. Innolla olen tuota uutta Teräsmiestä odottanut, mutta sen kaikkialla saama pliisu vastaanotto huolettaa. Saapa nähdä lähipäivinä omin silmin onko elokuvasta mihinkään.

    Veikkaisin kyllä, että jatkoa tälle leffalle ei tarvinne odotella lähivuosiksi, leffa kun floppasi kotimaassaan pahasti. On ollut jenkkiteattereissa jo yli kuukauden eikä ole vieläkään tienannut siellä takaisin edes tuotantobudjettiaan. Täällä Suomessakin ovat teatterit olleet kuulemma aika tyhjillään.

    Ja kun tuotantoyhtiö lisää laskuun aiemmat 1990-luvun yritykset (Tim Burton, Michael Bay jne.) saada Teräsmies lentoon, olisi Returnsin pitänyt plussan puolelle päästäkseen tienata sellaisia summia, joita uusi Pirates of the Caribbean repii paraikaa. Muistaakseni Nicolas Cage tienasi useamman miljoonan pelkästään siitä, että sanoi “joo” kun kysyttiin tahtoisiko hän näytellä Teräsmiestä Tim Burtonille. Ilmeisesti puheeksi ei tullut se, miten molemmat heput olisivat olleet perhanan huonoja valintoja koko projektiin.

  7. “Vaikka en enää olekaan mikään suuri terisfani, on tuo trikoopukuinen supersankari aina jotenkin mieltä kiihottava. Äijällä on niin paljon taitoja joiden parissa voi istua mitä jos -filosofoimassa vaikka kuinka pitkään.”

    Hassua, että minusta juuri tuo Teriksen kaikkivoipaisuus teki hahmosta pliisun ja oli päällimäinen syy siihen, ettei siitä saatu revittyä irti hyviä tarinoita edes John Byrnen kynällä. Kun kuulin Teriksen kuolemasta, ajattelin, että tässäpä supersankareiden evoluutiota konkreettisimmillaan; Hämiksen ja Lepiksen kaltaiset, voimiltaan Teristä paljon vajavaisemmat hahmot olivat siinä vaiheessa keränneet tämän pikkupojan taskurahat jo pitkään.

  8. Aha. Linkin takaa löytyi “Sisäinen virhe”. Mutta ajattelin että jos hakuun laittaa Teräsmies, niin johan löytyy. Niin löytyi. Teräsmiehen paikka vapaana :)

Comments are closed.