Ennen kello kymmentä

Opera minin kello näytti kahtakymmentä vaille yhdeksän. Oikeasti se olikin kahtakymmentä vaille kymmenen. Eikö se itse osaa asettaa aikaansa kännykän kellosta? Ei näköjään. Jouduin auttamaan ohjelmarukkaa.

Oli aamu. Paikallisjunassa tapoin aikaa lukemalla blogeja kännykällä.

Yllättäen ruudulle ilmestyi kysymys josko ottaisin vastaan tiedoston bluetoothin kautta joltain kännykältä jonka nimi on N70. Ei kiitos. Jatkoin lukemista.

Olin juuri valitsemassa blogilistalta Näkymää rannalta kun huomaan saman dialogin taas: hyväksynkö N70:sen lähettämän tiedoston? Tällä kertaa näin kysymyksen vain vilaukselta, se tuli kesken klikkauksen. Olin juuri avaamassa blogia, ja nyt klikkaus meni bluetoothin dialogiin. Vips ja hups. Olin vastaanottanut tiedoston.

Ärsyttävää miten tuommoista tapahtuu. Hyväksyy väärän asian vahingossa. Suljin bluetoothin ja poistin tiedoston joka oli nimetty 7fghjw94.sis tai jotain vastaavaa.

Juna-asemalla jakoivat ilmaiseksi sulatejuustoa. En ottanut sitäkään vastaan. Aika moni otti. Monikohan heitti omansa roskikseen. Yllättävän paljon sulatejuustopurkkeja oli kyllä roskisten päällä.

Aseman ulkopuolella ASEM-tyyppejä kuljetettiin Seurahuoneelta jonnekin. Kello oli melkein kymmenen. Eivätpä olleet mitenkään hirveän aikaisin liikenteessä. Tai ehkä kyseessä oli aikavääristymä. Ehkä mustat autot ovat kuin mustat aukot. Niiden läheisyydessä aikaperspektiivi muuttuu. Se selittäisi myös sen että kutosen spåran jonka piti tulla yhden HKL-minuutin päästä tulikin vasta noin viiden oikean jälkeen.

2 thoughts on “Ennen kello kymmentä

  1. N70-paralla taisi olla virus/mato tai vastaava sairaus. Omalle kohdalle osui samanlainen tartuttamisyritys ranskalaisessa alppiravintolassa. Infektioyritykset tulivat sen verran tiheään, että suljin sinihammasradion.

  2. Leikin ajatuksella kysäistä kenellä on infektoitunut N70 taskussa, mutta en sitten viitsinyt. Eihän nyt julkisissa voi yllättäen puhua suurelle ihmisjoukolle. Hämmentyvät ja menee päivän pilalle.

Comments are closed.