skrubu

Eilen. Istahdan paikalleni. Rivi 8, paikka 17. Joku teini riviä edempänä ei ole varmaankaan aikaisemmin käynyt Bristolissa.

- Mitä? Ei Limupidikkeitä? Mihin esihistorialliseen leffateatteriin me ollaan tultu?

Sali ei täyty. Vain kourallinen ihmisiä permannolla.

- Tennispalatsissa varmaan kaikki, tokaisi joku.

Näytti siltä että suurin osa siirtyi parvelle. Miksi en varannut sieltä paikkaa?

Näyttävät nykyään ensin mainokset, sitten vasta trailerit. Valot himmenevät, elokuva alkaa. Aina jotenkin yhtä hienoa.

Miksi ihmiset tulevat elokuviin puhumaan? Pari idioottia rivillä 9 höpöttivät kuin akkalauma melkein koko leffan ajan. No, ehkä se on ymmärrettävää, moni yleisöstä oli selvästi nörttimateriaalia: niitä varmaan pelotti olla poissa tietokoneen ääreltä.

Vieressä istui joku joka jaksoi nauraa ihan oudoissa kohdissa. Sarjakuvafriikki, oletan. Hipelöi kännykkäänsä useasti. Niin teki moni muukin. Ne loistavat voimakkaasti salin hämärässä. Aika häiritsevää se. Pällit.

Mutta olihan se upean näköinen. 300. Kuvat, värit. Kaikki. Tyylikäs kuin mikä. Elävää sarjakuvaa. Chippendales, arvioidaan Plazalla. Se kävi mielessä kyllä. Miehet eivät tunnusta rakkautta ennen kuin se on liian myöhäistä. Sotaa, kuolemaa. Päitä, jalkoja ja käsiä lentelee sinne tänne. Digitaalista verta. Hidastuksia. Kunniaa ja isänmaata, oma kaupunki. Pettureita ja sankareita.

Minä pidin. Ihan viihdyttävä leffa, mutta hiukan pinnallinen ehkä (varmaan iskevämpi sarjakuvana [pitäisi lukea]). Vähän häiritsi Spartan kuninkaan skottiaksentti. Ei mikään viiden tähden leffa, mutta hyvinkin melkein neljän. Menkööt pyöristettynä siihen. Neljä tähteä, joista kaksi tulee vain ja ainoastaan ulkonäöstä.

Hieno oli lopputekstien animaatio.

Koskakohan näemme John Carterin valkokankaalla?

Pääsiäinen on vuosittaisesti vietettävä juhla jolla kunnioitetaan pääsiäispupun syntymää. Sitä vietetään eri puolilla Suomea, mutta tämä kausijuhla kokoaa perheet yhteen riippumatta kotipaikkakunnasta.

Tähän juhlaan kuuluu useampi traditio joista tunnetuin lienee pääsiäispukki, joka perinteisessä keltaisessa puvussaan jakaa lapsille suklaaseen käärittyjä lahoja. Muita yleisesti esiintyviä pääsiäiseen liitettyjä tapahtumia ovat savustetun tai uunissa valmistetun lampaan uhraaminen ruuansulatusjärjestelmälle, ruisjauhoista tehdyn imellyksen sekoittaminen sokeriin ja kermaan sekä (ei hallusinogeenisen) ruohon kasvattaminen sisätiloissa. Tämän lisäksi pääsiäinen tarjoaa monia paikallisia erikoisuuksia, joista erikoisin lienee pohjanmaalaisten tapa piiskata lapsia pääsiäispupun kunniaksi.

Yleisesti on luultu että Noitien Etujärjestö ry.:n massavaellus Kyöpelinvuorelle tapahtuu aina pääsiäisenä, mutta uusimpien tutkimustulosten mukaan tämä on vain myytti.

Tunnettuja pääsiäislauluja

• No onkos meille tullut pääsiäinen näin alkukevään keskelle?
• En etsi kauppaa avointa
• Harakka pääsiäisaamuna
• Pääsiäisruohosi kaikki polta
• Ruohossa pupun kaukalon
• Pupuja äidin oomme kaikki

Aika hätäisesti katosi Terry Gilliamin Tideland ohjelmistosta. Juuri kun olin ajatellut että nyt pääsiäisenä ehtisin sen nähdä. Kolme viikkoa sitten ensi-illassa olleen elokuvan viimeinen näytös alkoi tänään noin puolitoista tuntia sitten.

Kolme viikkoa? Huokaus.

Eilen sai lukea että äskettäin viisikymmentä vuotta täyttänyt EU on ottanut Applen, pian neljä vuotta vanhan, musiikkikaupan hampaisiinsa.

[...]kuluttajat voivat ostaa musiikkia ainoastaan asuinmaansa iTunes-kaupasta.

Lisäksi eri maiden hinnoissa on tuntuvia eroja.
–
Taloussanomat: Applea uhkaa miljardisakko

I feel a song coming on, sanoi Dame Edna aikanaan. Minä en tuntenut laulua tulevaksi, en suojattua tai suojaamatonta, vaan pitkän tekstin. Innostuneena EU:n näkemyksestä hyppäsin sanaisen ratsuni selkään ja suuntasin kohti tuulimyllyjä. Aloittelin hiukan pidempää kirjoitusta jossa oletin että Applen rajoitukset ovat levy-yhtiöiden vaatimuksia. Kaivelin tietoa sieltä täältä.

Ptruu! Ratsu raukka, hidas kuin etana: Tänään sitten saan lukea uutisista sen mitä eilen oletin (kiireessä sielläkin tainnut tulla jokunen kirjotusvrihe?).

Applen vastalauseen mukaan yhtiö on alusta lähtien yrittänyt tarjota yhden Euroopan kattavan kaupan, joka olisi kaikkien jäsenmaiden asukkaiden käytettävissä. Levy-yhtiöt ovat kuitenkin estäneet tämän väittäen, että niillä on lailliset oikedet päätää milaisia oikeuksia Applelle annetaan.
–
Tietokone: Apple torjuu EU:n syytökset

Ei sinänsä mikään yllätys. Ainahan levy-yhtiöt ovat kontrolloineet mitä musiikkia missäkin myydään. Ennen internettiäkin. Eipä ole siitä aikaisemmin tullut niin kovaa porua. Ja siihen on olemassa syy.

Distribution is the key aspect to making money in the music industry.
–
The Mac Observer: The Real Threat To Record Labels From The Apple Music Stores: Independence

Levy-yhtiöitä uhkaa miljardisakot? Missä sellainen otsikko?

Vaikka sanainen ratsuni ei eilen laukannut tarpeeksi nopeasti, ja ympäröivä maailma ajoi ohi, ajattelin kuitenkin julkaista sen mitä eilen löysin. Kävin nimittäin katsomassa paria verkkokauppaa. Renkaita potkimassa.

Ensin astelin reteästi Amazoniin.

Amazonin Euroopan verkkokaupoista voi tilata levyjä suomeen, posti kulkee ja Itella polkee. Eli ei rajoituksia sen suhteen. Mutta, samalla levyllä on eri maissa eri hinta. Esimerkkinä Rollareiden uusin, joka halvimmillaan on 9,99 € (amazon.fr) ja kalleimmillaan 13,29 € (amazon.co.uk) + postimaksut. Vertailuna, ihan vaan huvin vuoksi, sama levy Applen musiikkikaupasta 9,99 € (fr) ja 11,82 € (uk), ei postimaksuja.

Tuntuvia hintaeroja Amazonissa (mikä lienee hintaero ns. normaaleissa levykaupoissa?). Tottahan EU:n kilpailuviranomaiset ottavat huomioon Amazonin epäkoherentin hinnoittelun ja pyytävät heiltäkin lausuntoa asiasta?

Sitten siirryin internetin toiselle puolelle ja avasin oven Adoben putiikkiin.

Adobe harrastaa maakohtaisia (!) kauppoja EU:n internetissä. Oli siis paikallaan tehdä hintavertailua yhdestä heidän ohjelmistaan: Photoshop CS3 Mac (ei päivitys), englanniksi, toimitusmuotona lataus verkosta. Tässä jokunen poiminta euroissa (hintojahan ei pidä verrata ameriikan vastaaviin, sillä siellä ohjelma on vielä halvempi, sama ohjelma – samat bitit samassa järjestyksessä).

• 833,69 monessa Euroopan maassa, myös Suomessa
• 831.68 Tanskassa
• 826,80 Italiassa
• 798.70 Ruotsissa
• 717.52 Norjassa

Luxemburgin kaupassa ladattava versio maksaa 833,69, mutta jos tilaa ohjelman laatikossa, sisältäen CD:n ja painettua matskua, tippuu hinta, ollen vain 792,35. Mikä on hassua, koska laatikkoversio on yleensä kalliimpi. Tunnistikohan järjestelmä minut urkkijana, sillä sain ensin tanskan kaupassakin eurohinnat (fiksuja muks… eiku kauppasovelluksia). Ja jos tilaan Suomeen voin tilata vain suomihinnoin, asuinmaani Adobe-kaupasta.

Adobea uhkaa miljardisakot? Eipä ole sellaista otsikkoa näkynyt vaikka kyseessähän on bittivirran myynti, kuten Applenkin tapauksessa. Eiköhän EU:n aina valppaat virkamiehet ole jo varmasti tämänkin epäkohdan kimpussa. Hmm…? Jotenkin tuntuu siltä, että eivät ole.

Do you think it’s fine that a CD plays in all CD players but that an iTunes song only plays in an iPod? I don’t. Something has to change.
–
Komissaari Meglena Kuneva

Apple on varmaan helpompi syyllistää kuin levy-yhtiöt, ja näyttävämpi kaato (jos sellainen tulee) kuin esim. Universal, jonka brändillä ei Edwin Eurooppalaiselle ole murto-osaakaan siitä voimasta joka on iPodilla. Jossain päin Keski-Euroopan viidakoita gorillat jo karjuen takovat rintojaan ja simpanssit hyppivät villisti kirkuen. Uhuhuhu! Uhuhuhu!

Niin ja Applehan on ameriikkalainen yhtiö. Levy-yhtiöistä, siis niistä neljästä suuresta, kaksi ja puoli on Eurooppalaisia (Steve Jobs: Thoughts on Music, 6.2.2007).

Odottelen jännityksellä miten tämä tapaus etenee. Rankaisevatko EU:n kuluttaja-asiavirkamiehet niitä tahoja jotka pakottavat musiikkimyynnin rajoituksiin vai saako Apple syyt niskoilleen, ammutaanko viestinviejä?

Jatkoa odotellessa voin antaa kuolan valua suupielistä ja hakkua kotimaisia nettimusiikkikauppoja kuten MTV3, Welho, NetAnttila, Musiikkilataamo… Yksikään näistä ei myy musiikkia jota voisin edes tietokoneellani soittaa, saatikka siirtää sitä omaan ’mp3′-soittimeen (hassu termi). Oikeastaan kaikki musiikkikaupat, jotka IFPIn ylläpitämällä latauslistalla mainitaan, ei ole vain käyttöjärjestelmärajoitteisia, vaan myös niin mediasoitin-, kuin myös selainrajoitteisia. Microsoftin musiikkikauppaan en edes pääse katselemaan. Hesarin kännykkäversio musiikkilataamosta ei tue minun puhelintani.

Miksi listalta puutuu iTunes Store? Luulisi että se on iso tekijä digitaalisen musiikkikaupan alalla?

Hmm.. hetkinen – IFPIn lista tietokoneella/puhelimella ladatusta musiikista? Eikös IFPIn apulaisjohtaja Kyyrä tässä jokunen aika sitten ollut sitä mieltä että musiikin kuuntelussa kaikki paitsi stereo tai autoradio on ekstraa ja että ei pidä odottaa että se toimii… ai mutta, siinähän olikin puhe vain CD-levyistä ja miten ne ovat kopiosuojaamattomia, tai ainakin hyvin harva on. Tai miten se nyt menikään?

Ajat muuttuvat, tavat muuttuvat. Nyt sitä ekstraakin sitten oikein listataan.

No, tästähän olen kirjoittanut jo aikaisemmin. Turha jauhaa asiaa tätä enempää.

Paitsi että tähän on pakko linkittää: EFFI: Kopiosuojaukset uhka kotimaisille verkon sisältöpalveluille.

Huomasiko muuten kukaan sitä eilistä Uutislehti100:n juttua Kauppatorin lokeista? Siinä (kuten saman firman toisessakin lehdessä) kerrottiin kaiken muun ohella että lintujen ruokkiminen torilla ja sen läheisyydessä on kiellettyä. Uutislehti100 oli sitten räväyttänyt etusivulle kuvan jossa nimenomaan ruokkivat lokkia lihapiirakalla.

Hyvä, hyvä, hyvä, hyvä…

Hänen [Yleisradion hallintojohtaja Jussi Tunturi] mukaansa yhtiön tiedossa ei aiemmin ole ollut, että digitaalista ja analogista signaalia voidaan lähettää taloverkoissa rinnakkain.
–
HS: Yleisradio sietää sittenkin taloverkkojen digisovittimet

Jaa? Mitenkäs tässä sitten kun meidänkin taloyhtiössä voi katsoa tällä hetkellä töllöä niin digiboksin kautta kuin myös ilmankin. Eikös se nyt tarkoita sitä että niin digitaalinen kuin analoginen signaali kulkee samaa kaapelia pitkin, ymmärtääkseni siis nimenomaan rinnakkain?

Vaan ovat keksineet videobloggauspalvelulle hyvän nimen, se suorastaan pakottaa hiukan viddyouilemaan.

Hmm… ehkä pitäisi käydä maate.

Täytyypä tunnustaa etten oikein uskonut että tämä tapahtuu, mutta niin se vaan on, että toukokuussa iTunes musiikkikaupasta saa DRM vapaata musiikkia. Vaan kuten EMI jo aikaisemmin jo ehti sanoa, se ei tule ilman lisämaksua.

Kolmenkymmenen sentin EMI-maksulla saa kappaleen ilman käyttöestojen hallintaa. Mutta ei tässä vielä kaikki. Samaan hintaan saa kappaleen samalla parempilaatuisesti koodattuna kuin ’normaalin’ 99 sentin biisin. Eikä tässä vieläkään kaikki. Jos on jo ostanut EMIn DRM-musiikkia Applen musiikkikaupasta, voi ne päivittää DRM-vapaiksi versioiksi, sitä 30 sentin lisämaksua vastaan tietenkin.

Askel oikeaan suuntaan sanoisin (niin se, että DRM poistuu kuin se, että äänen laatu paranee). Mutta kyllähän tuo lisämaksu tuntuu hiukan hölmöltä, etenkin täällä meillä kun jo maksamme Teostolle ihan samaa lisämaksua.

Paitsi että eihän sitä koskaan tiedä tuleeko tuo EMIn DRM-vapaa musiikki myyntiin tänne Euroopan laidalle. Kun ovat aika nirsoja sen suhteen mitä minnekin myyvät, nuo levy-yhtiöt. EMI tosin mainitsee lehditötiedotteessaan uudet hinnat myös euroissa, joka on siis sama kuin dollareissa (1,29). Sentti on sentti, vaikka se täällä on noin 30 % enemmän.