skrubu

Tämä löytyi Sun äidiltä. Testi johon ei pidä suhtauta vakavasti: Syntestaattori.

”Synnit ovat vakavia asioita, joten niitä on järkevää pohdiskella myös huumorin valossa”. Synti + huumori…. kuulostaa hyvältä. Kohti kysymyspatteristoa, Sancho!

Ja niin puhui Syntestaattori minusta.

Hyveet
Oikeudenmukaisuus: 12
Rakkaus: 12
Lojaalisuus: 11
Urhoollisuus: 11
Viisaus: 10
Jalo joutilaisuus: 9
Suhteellisuuden taju: 7
Anteeksiantavaisuus: 6
Kohtuullisuus: 6
Pyhä huolettomuus: 6
Hiljainen tieto: 5

Selvästi ykkösenä on synnin puolelta vihamielisyys, mutta synnin toisen sijan, välinpitämättömyys, ohittaa tai pisteillään samoihin pääsee kuusi hyvettä: oikeudenmukaisuus, rakkaus, lojaalisuus, urhoollisuus sekä viisaus. Ja jos lasketaan yhteen pistemäärät, saa synti 66 mutta hyve jopa 95.

Hiphei, olen kuitenkin enemmän hyveen kuin synnin puolella. Tai, niin… onko se nyt oikeastaan hyvä asia? Ai mutta, tätähän ei saanut ottaa vakavasti.

Vaikka pidän kansalaisjournalismin tuomista mahdollisuuksista uutistuotannon lisänä hyvänä asiana. Tarkoitan nyt siis esim. HS:n uutta kuvan lähetyspalvelua. En kuitenkaan katso, että HS toimii tässä tilanteessa kovinkaan reilusti. Kuvien käyttöehdot ovat suorastaan törkeät. Missään nimessä ei kannata lähettää yhtään kuvaa tuohon palveluun.
–
Peter Forsgård: HS:n kansalaisjournalismista

Samasta asiasta löytyy tekstiä myös digicamera.netin uutisista 19.5. (joihin linkittäminen on tehty yllättävän vaikeaksi, jos ei jopa mahdottomaksi).

Kun ala-asteella opettaja kysyi luokalta ”kuka on joutunut nettihyökkäyksen kohteeksi?”, sai hän vastaukseksi todella monia innostuneesti viittaavia oppilaita jotka tehostivat innostuneisuuttaan kimittävin huudoin ”EN MINÄ! EN MINÄ!!!!! EN MINÄ!”.

HS.fi:hin ei ole tehty vastaavia hyökkäyksiä. Myöskään MTV3 ei ole ollut nettihyökkäysten kohteena, kerrottiin yhtiöstä torstaina.
–
HS.fi: STT:n verkkopalveluja häirittiin

Myöskään skrubu.net ei ole ollut nettihyökkäyksen kohteena, kerrotaan skrubu.netin pääkonttorin pöydän alta. Tiettävästi ei myöskään Utsjoen kunta, Marttayhdistys, Kotipizza, naapurin lokakaivon tyhjentäjä tai vastapäisen talon kolmannessa kerroksessa alastomana tiskejään tiskaava ylipainoinen keski-ikäinen mies ole joutunut nettihyökkäyksen kohteeksi.

Kiviäkin kiinnostaa.

Passi vinkkasi mielenkiintoisesta palvelusta: Tapefailure. Otin testikäyttöön, viikon kun saa ilmaiseksi. Jännää!

Verkon kautta tehty hyökkäys tukki useita suomalaisia verkkosivustoja tiistaina.
–
HS.fi: Laaja nettihyökkäys tukki Ylen, Eniron ja Suomi24:n verkkosivustot

En halua mitenkään väheksyä hyökkäyksen vakavuutta sillä, vaikka uutsilähteet eivät asiaa mainitse, kyseessä on yli 2,5 miljoonan viikkokävijän palvelut (lähde TNS Metrix), mutta hyökkäyksestä uutisointi on hiukan… sanoisinko liioiteltua. Uskaltaisinko jopa sanoa sensaatiohakuista? Ehkä en uskalla sanoa sitä. Ajattelen vain, jätän sanomatta ääneen.

Hesarin mukaan siis ”hyökkäys tukki useita suomalaisia verkkosivustoja”. YLE raportoi puolestaan ”Nettihyökkäyksiä useisiin yhtiöihin”.

Katsotaanpas. Kyseessä on kolme palvelua. Verrattuna siihen määrään sivustoja mitä suomessa on (en tiedä paljonko niitä faktisesti on, mutta oletan kolmen olevan aika marginaalinen määrä siinä lössissä) ei kolmen joutuminen hyökkäyksen kohteeksi mielestäni oikein anna perustetta käyttää sanaa ”useita”. Kuten ei myös YLEn ”useisiin yhtiöihin” -otsikointi. Kyseessähän on tasan kaksi yhtiötä, suomi24.fi kun on Eniron palvelu.

Voihan tietenkin olla että hyökkäys kohdistui myös muiden yhtiöiden sivustoihin. Siitä en kuitenkaan tiedä mitään, kun uutiset eivät kerro, mutta otsikothan kyllä antaisivat niin ymmärtää. Teksti ei kuitenkaan.

Eli kahden (2) yhtiön omistamalle kolmelle (3) sivustolle on hyökätty. Ei niinkään useiden yhtiöiden useille sivustoille.

Lopetan tämän todella pitkän, monipuolisen ja laadukkaan kirjoitukseni tähän.

Tai ainakin melkein lopetan. Sillä en malta kuitenkaan olla miettimättä tässä sitä miten valokuvien käsitteleminen on niin kova pala journalismin ammattailaisille, että siihen syyllistynyt valokuvaaja saa pahimmassa tapauksessa potkut jos on sävyttänyt kuvassa taustan väriä lähemmäs sitä mitä se oikeasti kuvaushetkellä oli, mutta jonka kamera oli rekisteröinyt väärin. Sen sijaan se että tekstiä muokataan, jopa väärään suuntaan, ei tunnu hetkauttavan ketään. Se kai on sitä journalistista vapautta.

Olin juuri päässyt JPG Magazinen makuun. Mielestäni idea on aivan nerokas. Yhteisön tuottama valokuvalehti. Tekstit, kuvat ja mahdollisuus vaikuttaa mitkä kuvat mahdollisesti pääsevät lehteen. Laadukasta ja tyylikästä kamaa kaikin puolin. Kaikkea orkestroi pieni tehotiimi josta sittemmin kasvoi yhtiö, 8020 Publishing.

Tänään sitten olen lukenut kuinka perustajat ovat lähteneet yhtiöstä.

Derek Powazek - The Real Story of JPG Magazine ja Heather Powazek Champ, words - JPG Magazine.

Tuli jotenkin surullinen olo, sillä olosuhteet eivät olleet mukavat. Harmittaa näiden visionäärien puolesta.

Harmittaa siinä määrin, että pitkällisen mietinnän jälkeen, ja nähtyäni Flickr-kontaktieni joukossa jo muidenkin tehneen saman, päätin poistaa tilini JPG Magazinestä.

Valinta ei ollut helppo, minussa kun asuu pieni julkisuudenkipeä taiteilija joka näki tässä mahdollisuuden saada jokusen kuvan maailmalle. Mutta se fiilis joka valtasi minut luettuani Derek Powazekin tarinan peittoaa omat pienet haluni.

Päivitys: Tässä vielä pari linkkiä (via):

• Flickr: I deleted my JPG Magazine account
• Discussing sneaky addition to the about us page! in I deleted my JPG Magazine account

Lounaalla tuli puhetta siitä miten McDonaldsin mainoksessa kundi hehkuttaa kavereilleen että on saanut hampurilaisostoksestaan neljä euroa takaisin ja sitten kertojaääni selittää mitä muuta saa kahdella eurolla.

Miten tuo siis toimii, ihmettelimme. Maksaako heppu kahden euron hampurilaisen kuudella eurolla ja saa siitä neljä takaisin? Miten hullua on se? Tuskin sillä on kuuden euron seteliäkään. No, eivät ne aikaisemminkaan ole olleet hirveän älykkäitä mainoksia. Ja uudelleen käytettyinä eivät toimi ollenkaan sen paremmin, vaikka se varmaan onkin halvin mahdollinen ratkaisu.

Tästä inspiroituneena kävin kaivelemassa YouTubesta vanhoja mäkkärimainoksia (ja yhden vähän uudemman japanilaisen), mutta en oikein kuitenkaan ymmärrä miksi.

• Retro McDonald’s Commercial
• Old McDonalds Ad
• 1965 McDonald’s Commercial ”Little People”
• Behind the scenes of a vintage McDonald’s commercial
• Japanese McDonald’s Ad

Suomalainen seuraa säännöllisesti keskimäärin kahtatoista aikakauslehteä, arvioi Aikakauslehtien Liitto raportissaan vuonna 2006. No mutta tässähän oiva idea Viikkovitoseen, ajattelee Viikkovitosen toimitus ja päättää tutkia asiaa hiukan (kiitos vinkistä).

1. Listaa kaikki sinulle tulevat kotimaiset ja ulkomaiset aikakauslehdet.
2. Tilaatko/maksatko ne itse vai saatko ehkä jonkun lahjana? Tilaatko itse lehtiä lahjaksi?
3. Listaa kaikki ne aikakauslehdet joita luet mutta joita et tilaa.
4. Ostatko ne irtonumeroina, saatko niitä jostain ilmaiseksi, luetko niitä kirjastossa/kampaajalla/hammaslääkärillä? Kerro kaikki!
5. Puuttuuko markkinoilta joku lehti joka olisi juuri sinulle sopiva?

Voit vaikuttaa Viikkovitoseen lähettämällä kysymysvinkkejä tai esimerkiksi julkaistavia kuvia vitosista (150 x 150 px: jpg, gif, png — ei animaatiota) osoitteeseen vitosvinkki (ättä) skrubu. Net. Viikkovitonen myös RSS -syötteenä.