skrubu

Otsikko on kevyesti ironinen. Rasvassa tiristetyt perunat ja paneeratut pihvit kermakastikkeella eivät oikeasti maistu mitenkään erikoisen kummoisilta. Ja niitä Saksassa saa, jopa silloin kuin kuvittelee tilaavansa jotain ihan muuta. Suolaakaan eivät pahemmin säästele, mutta salaattia kyllä.

Makkaroita osaavat tehdä, oikein maukkaitakin sellaisia. Mutta ei sitä pelkällä skärbällä oikein jaksa elää toista viikkoa germaanein maassa. Ei vaikka annoksessa olisi mukana miten hyvää hapankaalia vaan.

Tuhdin perusruoan vastapainoksi löytyy kuitenkin paljon muuta. Saksassa on tarjoilla hyviä, monipuolisia ja mielenkiintoisia etnisiä ravintoloita, joissa ruoka oikeasti maustetaan eikä kaikkea kärtsätä upporasvassa.

Esimerkkinä Frankfurtin juna-aseman Asia Gourmet joka yllätti suomituristin halvoin hinnoin sekä suurin ja maukkain annoksin. Toisena esimerkkinä, aivan eri maailmasta (monin tavoin), aussipaikka Kakadu (myös Frankfurtissa) josta sai niin kengurua, emua kuin krokotiilia. Maininnan arvoinen on myös Bad Camberg -nimisessä kaupungissa oleva La Vita, jonka pastat olivat hämmentävän maukkaita, hinnat kohdallaan ja palvelu toimivaa.

Ja kun Saksassa ollaan, huuhdotaan pöperöt alas oluen kera, tai viinin, molempiahan tuotetaan Bundesrepublik Deutschlandissa paljon ja monina eri inkarnaatioina.

Suzanne Vega lauloi joskus että (If You Were) In My Movie ja Vitosen toimitus antoi täksi maanantaiksi itsensä inspiroitua kyseisestä biisistä. Mutta vaikka kyseessä onkin siis elokuva, on fokus hiukan eri.

1. Sinusta tehdään elokuva. Budjetti joustaa ja sinä saat valita ohjaajan, käsikirjoittajan, sen kuka näyttelee sinua, kuka näyttelee muita tärkeitä rooleja sekä keneltä tilataan musiikki. Millainen olisi miehitys sinun elokuvassasi sinusta?

Voit vaikuttaa Viikkovitoseen lähettämällä kysymysvinkkejä tai esimerkiksi julkaistavia kuvia vitosista (150 x 150 px: jpg, gif, png — ei animaatiota) osoitteeseen vitosvinkki (ättä) skrubu. Net. Viikkovitonen myös RSS -syötteenä.

Yhtenä iltana sitä istuu Heidelbergin kukkuloilla kuuntelemassa luonnon ääniä, juoden oikein maukasta valkoviiniä ja katsellen taivaan pimenemistä. Seuraavana iltana sitä sitten jo tyhjentää likapyykkiä laukusta, kuumassa kämpässä Helsingissä.

Kevyen kesäisen Vitosen toimitus on lomalla ja moni asia menee silloin toisin kuin yleensä. Siksi Vitonen tarjoileekin tänään vastauksia joihin pitäisi saada kysymykset. Kuvasta kiitos Vesalle.

1. Niitä on niin paljon että en oikein edes muista kaikkia.
2. Taisin olla silloin noin neljätoista.
3. Toimii!
4. Yleensä vain viikonloppuisin, mutta joskus myös viikolla.
5. Ei, ehdottomasti ei! Mutta Jos kysyisit tätä kahden kesken saattaisin – ehkä – vastata myöntävästi.

Voit vaikuttaa Viikkovitoseen lähettämällä kysymysvinkkejä tai esimerkiksi julkaistavia kuvia vitosista (150 x 150 px: jpg, gif, png — ei animaatiota) osoitteeseen vitosvinkki (ättä) skrubu. Net. Viikkovitonen myös RSS -syötteenä.

Onpas muuten pitänyt kiirettä viime aikoina. Vasta eilen sain päivitettyä viisitoista kuvaa näpsygalleriaani.

Sen lisäksi että pari viimeistä viikkoa duunissa oli perin tiukkaa visujen vääntöä, riitti ressiä myös työajan ulkopuolelle polttareiden järjestämisen muodossa.

No, nyt on työt tehty ja polttarit pidetty. Visuista tuli hyviä ja meidän rauhalliset polttarit onnistuivat mainiosti. Juhlakalu tykkäsi ja muu poppoo piti myös. On se hienoa kun kaikki viihtyvät. Semmoista sen pitää olla eikä mitään nolausmeininkiä.

Ainoa pieni probleemi polttareissa syntyi Katajanokan entisen vankilan, nykyisen hotellin, ravintolassa nimeltä Jailbird. Jengillämme oli kahdeksi tunniksi varattu kabinetti ja kesti puolitoista tuntia ennen kuin saimme purtavaa (ja senkin vasta valituksen jälkeen)! Kaiken lisäksi safka oli osittain joko kylmää tai valmistettu väärin (medium miinus pihvi oli well done plus).

Mutta pitää kuitenkin mainita että vaikka ravintolahenkilökunta ei hoitanut hommaansa odotetulla tavalla saimme kuitenkin mielestäni ihan hyvän korvauksen mokailuistaan, kiitos hotellin markkinointiosaston.

Luulisi kuitenkin, että jos kerran restauroidaan vanha vankila hotelliksi ja satsataan ihan mukavanoloiseen ravintolaan niin samalla pidettäisiin huolta myös siitä, että palvelu pelaa. Menetettyä mainetta ei nimittäin mikään rahallinen korvaus pelasta.

Jos ei markkinointiosasto olisi pelastanut asiaa olisi Jailbirdistä voinut tulla minun Lehtovaarani. Nyt ei kuitenkaan tullut. Saatan jopa ehkä joskus tulevaisuudessa kokeilla ravintolaa uudestaan.

Ilta oli muuten suksee ja ravintolan sekoilu vain pieni osa iltaa. Kohta ressi päästää otteestaan kun lähden sitä pakoon. On siis loma.

Ainiin, sitten pitää vielä hehkuttaa hyvää palvelua: spreadshirt.fi. Melkein moitteettomasti toimiva saitti, hyvälaatuisia t-paitoja, nopea palvelu eikä työn jäljessä ole moittimisen varaa. Kannattaa kuitenkin varautua siihen että Kusti polkee paidat saksainmaasta jollain vanhalla ruosteisella kolmipyörällä ja siihen menee semmoiset pari viikkoa. Eli joko kannattaa tilata paidat ajoissa tai, kuten minä, jännittää vielä pari päivää ennen polttareita että saammeko kaikki raitapaidat vankilaa varten.

Saatin.