Yhtenä iltana sitä istuu Heidelbergin kukkuloilla kuuntelemassa luonnon ääniä, juoden oikein maukasta valkoviiniä ja katsellen taivaan pimenemistä. Seuraavana iltana sitä sitten jo tyhjentää likapyykkiä laukusta, kuumassa kämpässä Helsingissä.
Taitaa olla viskin paikka
