skrubu

Sain haasteen. Seitsemän asiaa itsestäni. Minä, mikä ihana syy kirjoittaa. Aikaisemman päätökseni mukaan en haasta muita, mutta kaikki jotka tuntevat tarvetta kirjoittaa itsestään seitsemän asiaa saavat toki niin tehdä.

1. En ole koskaan käynyt, tai tuntenut suurta kiinnostusta käydä katsomassa Second Lifeä, mutta Samin kuvaus lisäsi kiinnostustani hieman: ”Käytiin juuri äsken Second Lifessä. Ruotsin suurlähetystössä oli kaksi henkilöä, suurlähettiläällä oli kädessä konekivääri ja aulan katossa lenteli alaston mustaihoinen. About kaikki muut paikalla olleet pelasivat Easy money -hedelmäpeliä. Vaikuttavaa.”
2. Olen viimeaikoina tuntenut suurta himoa cashew-pähkinöihin, mutta himo on laantumassa.
3. Marginaalissa olleen muumitestin mukaan olen entien Niisku (kolmantena oli Muumipappa, toista en muista).
4. Osaan ’pomputella’ rintalihaksiani samalla tavalla kuin lihaskimput elokuvissa ja mainoksissa. Kuvasin siitä kännykän kameralla todisteaineistoa, mutta siitä tuli jotenkin niin härskin näköistä videokamaa etten julkaise sitä. Teidän on vaan uskottava sanaani.
5. En osaa nostaa vain yhtä kulmakarvaa kerrallaan, olen kateellinen kaikille jotka osaavat.
6. Olen hirveän huono pitämään yhteyttä kavereihin, sukulaisiin ja kaikkiin niihin joiden kanssa en ole päivittäin tekemisissä.
7. Lopuksi, inspiroituneena ampiaisesta joka juuri lensi ikkunastani sisään: Pyydystin pienenä ampiaisen filmipurkkiin. Jätin purkin yhteen monista laatikostoistani moneksi viikoksi ja kun taas löysin purkin avasin kannen. Haju joka lähti puolittain nesteeksi muuttuneesta ampparista sai minut melkein oksentamaan. Pelästyin ja laiton nopeasti filmipurkin kannen paikoilleen juuri kun äitini astui huoneeseeni. Olin varmaan hirveän syyllisen näköinen ja äitini tivasi mitä pahaa olin tehnyt. En koskaan kehdannut tunnustaa, asia nolotti minua niin hirveästi.

PS. Ankkalapiossa on hieno seiska.

Kesäisen kevyt Viikkovitonen on hikoilut kesähelteessä ja yrittänyt pitää itseänsä viileänä erilaisin tempuin, mutta tuuletin ja jäävesi ei aina riitä.

1. Miten sinä pidät itsesi ja kämppäsi viileänä kesällä?

Voit vaikuttaa Viikkovitoseen lähettämällä kysymysvinkkejä tai esimerkiksi julkaistavia kuvia vitosista (150 x 150 px: jpg, gif, png — ei animaatiota) osoitteeseen vitosvinkki (ättä) skrubu. Net. Viikkovitonen myös RSS -syötteenä.

Quote of the day.

Download of Microsoft Mac OS Version software is here.
–
Pentax digital camera information

Very nice.

Kun gmail-osoitteesta tulee sähköpostia jossa väitetään sen olevan Pay-Palilta, on kyseessä selvä kalastusyritys, etenkin kun pitäisi käydä jollain meksikolaisella saitilla (uninet-ide.com.mx) täyttämässä tietojaan.

Kävin saitilla täyttämässä Member Log-In -laatikkoon jokusen herjan ja solvauksen. Jonka jälkeen laitoin ilmoituksen Pay-Palille.

Kun visuaalisesti upeaan auto- ja robottipornoon ympätään juoni pienten poikien autoleikeistä, kuorrutetaan paketti amerikkalaisella armeija- ja agenttimachoilulla ja pintaan sivellään ohut, melkein näkymätön, kerros hyvin viatonta teiniromantiikkaa saadaan aivot narikkaan tyylisesti yllättävän viihdyttävä tusinelokuva.

Mitäköhän kertoo kulttuurieroista se, että Sweedenissä 22-tuntinen ilmastonmuutosta vastaan kampanjoivien Live Earth -konserttien sarja (jonka arvellaan tuottavan yhteensä noin 25 000 tonnin hiilidioksidipäästöt ja valtavat jätemäärät) näytetään kokonaisuudessaan koko kansalle SVT 2:sessa, mutta Sweedenistä itään YLE on päättänyt sulkea televisioinnin digitaalikanavalle, niin että sitä voi seurata vain n. 70 % kansasta?

Eller ca 1,4 km över maraton egentligen, 43,6 km. Det var nog inget jag egentligen hade tänkt mig klara av.

Första 1,5 km var överraskande lätt. Och vid något skede kollade jag att en kilometer tog ca 6 minuter, vilket skulle ge ett resultat på 2 km i Coopertest: medelbra för en jag i min ålder.

Kring femton kilometer kändes det lite i vänstra knät. Men det gick om. Trötthet kan jag tänka mig. Tog det lugnt följande tjugo.

När jag går brukar det vara högra benet som tröttnar. Tydligen när jag springer så är det den vänstra.

Idag sprack maraton vid Fölisön. Märkte inte ens av det, sprang 400 meter över. Så gick jag en stund och när iPodens slumpgenerator slängde fram en trevlig låt länkade jag ännu en kilometer till.

Femton dagar tog det från noll till 43,6 km. Femton springdagar på 33 dagar totalt. I medeltal blir det inte mer än 1,3 km per dag. Man måste ju dricka lite öl ibland och sådär, annars kan ju någon tro att jag gör detta på allvar.

Has-has-has, den osannolika sportaren har återvänt.