Irtohuomioita saksanmatkalta

Toreilla, kaiken muun ohella, oli myös viiniä tarjolla. Sitä sai maistella, sitä sai juoda (laseista, ei mistään muovitötsistä) ja tietenkin myös ostaa.

Kahden euron kahviannos FrankfurtissaHinnat Saksassa tuntuivat (aina yhtä luotettava Stetson-Harrison) olevan hiukan täkäläisiä halvempia, mutta palvelutaso selvästi parempi. Kahvin kanssa sai aina pienen keksin, joskus useammankin. Voisarvet maksoivat euron, ja 20 senttiä lisää jos niissä oli täytettä (suklaata, nam). Bensa saman hintaista kuin täällä. Tyhjät CD-levyt selvästi halvempia, olut ja viini myös. Ruoka ravintoloissa yleensä Helsinkiläistä lounashintatasoa. Turistikohteet rahastivat kunnolla, mikä tietenkin on aivan normaalia.

Terassilla syödessä ja/tai juodessa eivät linnut tulleet hyppimään nenille, tai lautaselle. Ei pikkulinnut, ei pulut eivätkä muutkaan lentävät terroristit. Muutenkaan ei pahemmin puluja kaupungeissa näkynyt. Eikä minkään joen rannassa mitkään linnut tulleet kipin kapin paikalle jos pysähtyi hetkeksi. Vaikutta siltä että siellä ei juuri lintuja ruokita ja hellitä, kuten täällä – jossa seistään muovipussi täynnä leipää ja heitellään nyrkin kokoisia palasia valkoposkikakkakoneille Ei saa ruokkia -kyltin vieressä.

Mulletit ovat in. Jos jonkinlaista takatukkaa heilui iloisesti Saksan kaduilla. Kovimmilla jätkillä oli vielä tyyliin sopivat viiksetkin.

Sandaalit+sukat olivat yleisempi näky kuin sandaalit jalassa ilman sukkia. Eikä se ollut ikäjuttu (saksalaisia eläkeläisturisteja) vaan kaiken ikäisten, miesten, juttu. Ne sukkapoliisit jotka eivät sellaista voi sietää pysykööt mielenrauhansa suojelemiseksi poissa Germaanein maasta kesäisin (Google: sukat sandaaleissa).

Levykauppoja tuli vastaan hämmentävän vähän, Venäläisiä turisteja aika paljon.

Lufthansa sparkling wine bottleLufthansan lennoilla viini kaadetttiin normaaleista pulloista, ei mistään minipulloista. Myös kuohuviini. Se on mielestäni jotenkin hienoa. Hetkellisesti unohdin mitä kuohuviini on englanniksi, ja päätin korvata sen toisella sanalla:
Do you have champagne, kysyin kun en kuolemaksenikaan kiireessä keksinyt muuta sanaa.
No, we don’t have champagne, caviar or lobster, vastasi stuertti ja jatkoi, but we do have sparkling wine.
(ai niin… sparkling wine)
Great, I’ll have sparkling wine, totesin ja tunsin itseni idiootiksi (ihan syystä).
Siinäpä sitten avasi – pop – kuoharipullon ja kaatoi muovimukiin. Mitäköhän kaikelle sille lopulle mahtoi tapahtua?

Lompakossa pyörii matkan jälkeen kolme yhden sentin kolikkoa joilla ei täällä tee mitään.

Valokuvia tulee näytille jahka ehdin/jaksan (pikaisen läpikäynnin jälkeen matkalta on 1400 kuvaa ja videopätkää joista valita).

3 thoughts on “Irtohuomioita saksanmatkalta

  1. Kyllä niillä sentin kolikoilla voi laillisesti maksaa täälläkin, ja samalla testata kassatyöntekijän ammatillista osaamistakin…

  2. Tahtoo Saksaan, minun ainoa kölsch-lasinikin meni putoamaan muutama viikko sitten.

    Tuo Google-hakusi toi vastaan yhden mainion blogin, jossa kirjoitin vuosi sitten Prahassa käydessäni näin:

    Suomalaiset tietävät, ettei missään muualla kuin Suomessa ole niin juntteja ihmisiä, että käyttäisivät sukkia kera sandaalein. Maailmalla taas sanotaan, että ainoastaan saksalainen turisti yltää moiseen mauttomuuteen.

    Ymmärtääkseni sentin kolikoilla saa maksaa Suomessakin ja välttää näin ikäviä pyöristyksiä ylöspäin seuraavaan viiteen senttiin.

    [Mikä on, ettei cocomment enää nykyään ikinä toimi]

  3. Suomen Pankki (ja Kuluttajavirasto) kertoo että liike voi olla ottamatta vastaan 1 ja 2 sentin kolikoita, jos niin tahtoo, mutta silloin asiasta on ilmoitettava selkeästi jo ulko-ovella.

    Mutta että vaikka meillä pyöristetään lähimpää 5 senttiin, voisin siis maksaa kolmella yhden sentin kolikolla jotain joka maksaa esim 2,53 e? En ole koskaan edes ajatellut asiaa niin. Täytyypä kokeilla. Vaan niinhän se on että jos muovilla maksaa ei tule pyöristystä.

Comments are closed.