Kun tarpeeksi suuret rahavirrat oikeasti kulkevat kuluttajalta suoraan artistille ilman välikäsiä (ja tämähän on se jota ei oikein haluta uskoa koskaan tapahtuvan), silloin reagoidaan rahan menetyksen pelkoon. Siitä lähtee muutos (mutta millainen?).

Tuo Radioheadin veto on askel oikeaan suuntaan.

Juuri tänään mietin, kun laillisesti ostamani elokuva pyöritti - ilman ohitusmahdollisuutta - saarnaa siitä, kuinka piratismi on rikos, että mitä ihmettä pitää tapahtua, että mediateollisuus todella ymmärtäisi, että Internet ei ole uhka, vaan mahdollisuus.

Muutos on aina pelottavaa, ja jotkut ihmiset vain ovat liian jäykkiä muuttumaan. Ikävä kyllä ne tyypit ovat siellä päättämässä. Pitääkö meidän muiden silti odottaa niiden eläkeikää?

Ehkä Googlen, Yahoon tai jonkun muun pitäisi vaan ostaa joku neljästä suuresta levy-yhtiöstä, ja siirtää se Internet-aikaan.

Linkkaamaasi uutista lukiessani harkitsen kaiken internetliikenteeni kryptaamista.

Haluaisin julkisia oikeudenkäynteja ja fyysisiä häpeärangaistuksia tekijänoikeuksien rikkojille.

Kotilaisen ehdottama staattinen numero on nerokas idea! Se pitäisi tatuoida internetin käyttäjien käsivarteen, ettei se unohdu keneltäkään.

iPodin käyttäjien pitäisi minusta kantaa keltaista tähteä rinnassaan, kun he liikkuvat julkisilla paikoilla. Zune-käyttäillä olisi visiossani vaaleanpunainen kolmio vaatteissaan.