Lopputulos

ei sen kummempaa/ettei vähän filmille/vaan ei kaikille

Tavallaan tämä lähti liikkeelle yhdestä 80-luvulla otetusta omakuvasta. Tai siis muistikuvasta siitä. Se mitä muistikuvasta sitten tuli, oli ihan tajunnan virtaa, improvisaatiota ja eksperimentointia ilman määriteltyä päämäärää.

Vaikka ihan oikeasti kaikki kuitenkin lähti liikkeelle Valokuvatorstain paradoksista.

One thought on “Lopputulos

  1. Kun olin pieni tyttö, oli Tammen kultaiset kirjat -sarjassa kirja, jonka kannessa pieni tytttö luki kirjaa, jonka kannessa oli kuva tytöstä, joka luki kirjaa jne. Olin ihan hurmastunut tuosta kuvasta (ja naapurin ison tytön peilipöydästä, jossa oli kolme peiliä, jotka saattoi kääntää niin, että peiliin katsomalla pääsi näkemään saman kuvan uudestaan ja uudestaan). Tuli mieleen tuosta kuvastasi. Ne vain jotenkin ovat nin koukuttavia!

Comments are closed.