Blogeista ja ryhmyydestä

Pekka • 21.3.2008, 14.52

Tuntuu jotenkin hassulta kirjoitella blogiin jo niinkin vanhoista asioista kuin kolme päivää sitten julkaistuista uutisartikkeleista. Mutta koska en ole aikaisemmin ehtinyt, niin parempi nyt kuin ei koskaan.

Mielestäni tämä Lipposen arvostelu on ihan vallattoman viihdyttävää luettavaa.

Lipposen mukaan suomalaisten sanomalehtien ”toimituksissa rehottaa blogikulttuuri”, joka on pesiytynyt lehtiin netistä.

Pakko tunnustaa: nauroin ääneen yksin läppärini ääressä. Enkä vain yllä lainatun pätkän vuoksi (joka on hauska siksi, että valtamedia on leimannut blogit viihteeksi ja siksi, että blogeja ei ole muualla kuin netissä), vaan myös Lipposen nettilehtianalyysistä, joka kaikessa karkeudessaan ja jääräpäisyydessään on yllättävän tarkka.

Ensinnäkään minä en löytänyt hakemaani juttua, enkä pitänyt näkemästäni, enkä kokemastani. Ja loppupäätelmä oli: ei enää koskaan [...]

Paavo Lipponen

Valtamedia luo kohinaa verkkoon, mutta ei anna työkaluja sen suodattamiseen. Yhä vaan on helpompaa löytää suomalaisten mediatalojen artikkeleita Googlen avulla, kuin yrittää penkoa niitä esiin palveluiden omilla alkeellisilla hakutoiminnoilla.

Toimitusten tekemisistä en osaa mitään sanoa. Ehkä siellä on blogivaikutteita. Voi tietenkin myös olla ovat päässeet Lipposen kritisoimaan tilaan ihan itsestään, ilman ulkopuolista apua.

Toinen viihdyttävä teksti, joka ei ehkä ole yhtä vallaton kuin edellinen mutta kyllä hiukan tuoreempi, on Talouselämässä julkaistu Pekka Seppäsen kolumni Verkossa ryhmyys tiivistyy, joka omalla tavallaan komppaa hs.fi:n näkemystä valtamedian ulkopuolella tapahtuvasta kommunikoinnista. Mutta siinä missä hs.fi:n Esa Mäkinen käyttää oman konserninsa omistuksessa olevan Blogilistan tilastoja ihmisten määrittelemiseen, on Seppänen kääntänyt katseensa toiseen kansalaisten temmellyskenttään – adressit.comiin.

Seppänen listaa suosituimpia (eli eniten allekirjoitettuja ja kommentoituja) adresseja ja vetää niistä johtopäätöksen.

Edellä olevat esimerkit todistavat sen viisauden, että lähimpänä ihmistä ovat sellaiset asiat, jotka ovat ihmistä lähellä.

Pekka Seppänen

Netissä ’kaikkein suosituimmat’, ovat useasti vain poikkeuksia (esim. adressit joita ei ole tajuttu sulkea kun homma on ohi) jotka pulpahtavat esiin siksi että joko mittaustavat ovat vääriä tai mittaustuloksia tulkitaan väärällä tavalla. Tässäkin tapauksessa 2800 adressista alle prosentti on se ryhmä jonka perusteella vedetään johtopäätös sisällöstä (vrt. hs.fi:n tapaukseen jossa 3,5 promillea blogeista sai toimia esimerkkinä sille että kaikista blogeista on tullut viihdesivustoja).

Niitä ihmisiä joille ihmistä lähellä olevat asiat ovat… niin, lähellä, ovat niitä samoja jotka äänestävät meille presidentin ja eduskunnan. Ne ihmiset ovat tavallaan niitä jotka ovat nostattaneet Lipposen sille korokkeelle josta hän nyt räkii valtamedian kaljuuntuville päälaille. Samat ihmiset ovat myös niitä jotka ostavat valtamedian paperituotteita.

Mistä adressien allekirjoittajat saavat tietoa niistä lähellään olevista asioista? Oletan, että se massa ihmisiä joka eniten allekirjoittaa adresseja saavat ison osan informaatiostaan massamediasta, esimerkiksi niistä samoista lehdistä jotka sitten ihmettelevät kun ihmiset reagoivat. Hassua.

Kolumnin lopussa ilmoitetaan ettei Seppänen kuulu siihen tiivistyneeseen ryhmyyteen/tyhmyyteen netissä josta kirjoittaa. En kuitenkaan oikein ymmärrä miksi tämä pitää tuoda esiin. Onko se huumoria jota en tajua, vai jotain muuta?






8 mielipidettä

Luin just äsken saman kolumnin enkä suuttunut yhtään: tätä naista on niin helppo viedä! Nimittäin tunnustanpa tässä, että Pekka Seppäsen säteily sumentaa ajatteluni niin, etten ikinä kykenisi analyyttisesti arvioimaan sanomisiaan.

Samalla kun hiukka kauhistelen asiantilaa, olen ylpeä. On se vaan niin roheeta säilyttää 51-vuotiaana teinitytön höynäytettävyys! Yks tapa säilyä nuorekkaana tämäkin!


En minä ole suuttunut, kunhan nyt vaan jäsenetelen omia ajatuksiani.


Haluaisin sanoa ja sanonkin: ne pelkää meitä.


Lipponen nyt on oma lukunsa, joten hänestä ei sen enempää. Ja lehtien sivujen haut ovat surkeita, tietty, ja arkistoitujen juttujen linkit mätänevät.

Mutta Seppäs-kommentin tarkoitusta en ymmärrä. Ollaanko tässä nyt kritisoimassa? Minusta näyttää nyt vähän siltä, että on kummallinen halu niputtaa kaikki paperilla ilmestyvä yhdeksi ja samaksi mistään ymmärtämättömäksi valtamediaksi.

Seppänen ei minusta ole lainkaan väärässä kehottaessaan kurkkaamaan, mistä ihmiset ovat todella kiinnostuneita. Luetaanko sitä sitten väärästä paikasta, jos katsotaan adresseja blogien sijaan. Ja jos taas katsotaan blogeja, katsotaan vääriä blogeja.

Seppänenkin näemmä naureskelee iltapäivälehtien typerille adresseille siinä missä jotkin blogaajat aiemmin.


PA: Ei se ole niputtamista yhdeksi ymmärtämättömäksi (vaikka Talouelämän artikkeli tulikin jännästi vähän jälkeen Hesarin), mutta kritiikkiä kuitenkin.

Sitä tässä lähinnä ajan takaa, että niin blogeja kuin nettiadresseja pitäisi tutkia toisilla mittareilla kuin mitä yleensä käytetään (jotka siis ovat yleensä juuri niitä joita on tarjolla), etenkin jos oikeasti haluaa löytää sisällöstä jotain yleistettävää. Olen (ainakin toistaiseksi) Long Tail -uskovainen ja näen asiat siinä valossa. Massa löytyy hännästä, ei päästä, mutta pää on helpompi löytää, koska sitä usein tyrkytetään tilastona, ja siksi päätä käytetään esimerkkinä.

Blogien suhteen pitäisi ottaa huomioon niihin osoittavat viittaukset ja ehkä myös kommenttien määrä, per kirjoitus tietenkin. Ei vain tilaajamäärä yhdessä blogilistassa.

Adressit.comissa pitäisi mielestäni ottaa mukaan aika yhdeksi kriteeriksi. Suosituimpien, top 25 ns. aktiivisista adresseista, 21 on vähintään vuoden ikäisiä (yksi yli 2 vuotta) ja vain 4 alle vuoden ikäisiä (top 25:den keski-ikä on melkein 1,5 vuotta). Eli ei mitään hirveän tuoretta, eikä mitenkään erityisen aktiivista tavaraa.

Kategoriasta politiikka on top 25:ssä 13, ja se on muutenkin koko adressit.comin suosituin kategoria adressien määrän mukaan (sen verran kun sieltä onnistuin kategorioita löytämään), mutta toiseksi eniten adresseja sisältävä kategoria paikalliset saa top 25:een vain yhden adressin. Miten suosittuja ovat siis paikalliset asiat ja mihin verrattuna? Paikalliset adressit eivät tietenkään voi kiinnostaa yhtä montaa kuin valtakunnalliset, mutta ovatko ne siksi vähemmän suosittuja?

Valitettavasti Adressit.com ei tee tiedon louhintaa erityisen helpoksi, jolloin on tietenkin helppoa tukeutua siihen mitä on tarjolla. Mutta sen ei pitäisi kuitenkaan olla syy yleistää väärien mittareiden mukaan.


Minusta Seppäsen jääpallonosto oli juuri longtailia, mutta voi olla, että se oli esillä vain piruilun vuoksi. En ole adresseja selaillut, vaan sattunut palveluun vain, kun siitä on noussut pöhinää. Kuin toimittaja blogistaniin.

Jos kommenttien määrää katsotaan, niin kuuman listan kärkisijoilla keikkuvat 100 naista ja Hesarinkin mainitsema Colour me! täyttävät kriteerin mainiosti. Teppo tuntu keräävän hyvinkin keskimäärin 70 kommenttia per juttu, ja ia:llakin paukkuu 50 toistuvasti. 100 naista ei taida olla kovin verkottunut, mutta muotiblogit vaikuttavat linkkaavan toisiinsa niin kuin neulojat ennen vanhaan.


Joo, Seppänen tuo kyllä vähän pitkää häntää juttuun, mutta keskittyy kuitenkin hittituotteisiin. Tuskinpa kyseessä oli piruilu.

Blogien faktisesta kommenttimäärästä en osaa paljoa sanoa. Hesarin jutun luin netissä (ei €), jossa ei pahemmin linkitetä mihinkään blogiin tai mainita mikä top-lista on ollut referenssinä.


Linkkejä muilta saiteilta tähän juttuun

  1. Sanoma Ihmiskunnalle » Arkisto » Pelkoa mediassa