skrubu

Marjutin herkuista bongasin Dipityn. Päätin kokeilla sitä laittamalla kuviani Flickristä ja valokuvablogista aikajanaan. Mielenkiintoinen. Mihinköhän tätä voisi oikeasti käyttää?

”Ruotsalaisten supertietokone alkaa pian seuloa myös suomalaisten kirjeitä, paketteja ja postikortteja, mikäli ne suuntautuvat Ruotsiin tai kulkevat sen kautta.”

Hmm…

Osta lainausoikeus! Sitaatit alkaen 2,50 dollaria per sana. Mitä enemmän lainaat, sen halvempi sanahinta.

Lainaan tähän AP:ltä neljä sanaa, hyvin ajankohtaisesta uutisesta: ”Wednesday that gives authorities” – se kun ei siis aiheuta minulle mitään ylimääräisiä kuluja. En kuitenkaan näe syytä linkitä juttuun.

Ehkä hinnoittelu per kirjain olisi kuitenkin parempi? Silloin ”a” tai ”of” ei maksaisi yhtä paljon kuin esimerkiksi ”eavesdropping” tai ”communications”. Kyllähän monimutkaisten sanojen on oltava kalliimpia kuin yksikertaisten. Etenkin kun yksinkertaisia esiintyy useammin.

Olisikohan semmoinen 0,35 dollaria per kirjain hyvä? Sillä pääsisi viiden sanan sitaatissa (pikaisesti laskettuna keskimäärin n. 36 merkkiä) samoihin tuloihin kuin sanahinnoittelulla. Välilyönnit eivät varmaan maksa mitään, ja välimerkitkin tulevat kaupan päälle. Kirjaimistahan voisi sitten tietenkin saada paljousalennusta, jos vaikka äityisi lainamaan kokonaisia lauseita.

Entä jos lainaa uutisesta viisi sanaa josta neljä on kahden yrityksen nimet? Silloinhan maksaisi AP:lle siitä ilosta, että siellä joku on naputtanut juttuunsa Google Inc. ja TeliaSonera AB (oletan että sanat erotellaan välilyönnillä, jolloin esimerkiksi AB on sana [vaikka onkin lyhennys, mutta kirjainhinnoittelulla lyhennykset ovat halvempia]). Voisikohan AP:n hinnoittelussa ottaa huomioon sen, että jonkun muun omistamat nimet ja brändit eivät olisi maksullisia, jos ei nimen tai brändin omistaja siis erikseen hinnoittele niitä (jolloin maksut menisivät nimen tai brändin omistajalle, mutta AP voisi saada niistä provikan). Fortune 500 firmat voisivat laskuttaa nimestään enemmän kuin muut.

Toisaalta, ehkä sitaattivuokraus olisi kannattavampaa. Jos AP julkaisisi jutut kuvina, voisi lainauksen tehdä erillisellä widgetillä jonka lainaaja voisi upottaa verkkosivuilleen kuin YouTube-videon tai Googlen mainokset. Silloinhan AP ei saisi tuloja vain per kirjain, vaan myös ajasta. Sanotaan tuo 0,35 per kirjain ja jokaiselta alkavalta vuorokaudelta widgettimaksu 0,50 dollaria. Arkistotavarasta pitäisi saada alennusta, sillä ajankohtaiset uutiset ovat arvokkaampia.

Vaikeaksi menee. Ehkä on parempi vaan olla lainaamatta. Ja samalla tietenkin linkittämättä.

Päivitys: Oh! TechCrunch: The A.P. Has Violated My Copyright, And I Demand Justice..

Nonih. Kuvitelmaa-blogista luin että Helsingin kaupunki on siirtänyt verkkosivunsa, www.hel.fi, uudelle tekniselle alustalle. Ulkonäköön ei olla koskettu, mutta…

Muutoksessa muuttuivat kaikkien sivujen url-osoitteet. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki linkit jotka on tehty kaupungin sivujen ulkopuolelta sivuille lakkaavat toimimasta.
–
hel.fi: 17.06.08 Hel.fi-sivut siirrettiin uudelle tekniselle alustalle

Tämäpä synkkä ylläripylläri.

Tiedotteen mukaan ”rikkinäiset linkit ja toimimattomat osuudet pyritään korjaamaan mahdollisimman pian”, mutta kyseessä on sivuston omat sisäiset linkit ja toimimattomat osuudet, ei siis kaikki ne jotka jostain syystä linkittävät hel.fi -sivustolle.

Katselin mihin kaikkialle olen itse linkittänyt tästä blogista. Osa linkeistä toimi, lähinnä ne jotka olivat aladomaineissa kuten taidemuseo.hel.fi. Osa sitten taas ei. Vastaan tuli ainakin kolmea erilaista virheilmoitusta: sivua ei ehkä enää ole, klassinen ei vaan löydy sekä error.

Mutta tästä ja muista blogeista viis: miten kaikki muut sivustot? Löytyykö viranomaisten sivuilta linkkejä hel.fi:hin? Entä muut julkispalvelut? Matkailusivustot ympäri verkkoa (ilmoitusta siitä, että hel.fi:n linkit on rikottu ei löydy esim. saksan tai ranskan kielellä)? Niin ja sitten on tietenkin vielä hakukoneet. Miten pitkään menee ennen kuin Googlesta löytyy ehjiä linkkejä?

Hel.fi on muuttunut maailmalle osittain näkymättömäksi. Ja samalla myös palvelun taso laski. Nyt tarjolla olevien sekalaisten viestien sijaan, olisin kuvitellut näkeväni tätä kyseistä muutosta varten räätälöidyn virhesivun joka on selkeä ja informatiivinen, ehkä jopa palveleva (ovatko viestintäihmiset jo lomalla?).

Myös saavutettavuuden kannalta Helsinki lyö märkää rättiä ihmisten kasvoille: miten ihmeessä näkörajoitteiset osaavat siirtyä oikeaan osoitteeseen jos virheilmoitukset ovat sitä tasoa jota näyttävät olevan. Luulisi, että näinkin isossa projektissa osattaisiin ymmärtää järkevien virheilmoitussivujen tärkeys.

Olisi mielenkiintoista tietää uuden teknisen alustan aiheuttamat kustannukset. Ei siis alustan ja siirron hinta, vaan kaikki ne muut, kuten se, että viranomaiset käyvät läpi omat verkkopalvelunsa sekä uudistuneen hel.fi:n ja korjaavat linkit ohjaamaan oikeaan osoitteeseen tai, että vaikuttaako muutos mitenkään matkailusta saataviin tuloihin.

Firefox 3:n pitäisi nyt olla saatavilla, mutta saitti on ihan tukossa. Jopa sieltä tänne linkitetyt kuvat jäävät näkymättä. Olo on kuin surffaisi lippupalvelun saittia kun konserttiliput tulevat myyntiin.

Yllättävää? Ei oikeastaan. Vaan miten käy ennätystehtailun? Pysyykö rauta pystyssä?

Päivitys (siinä nelisen tuntia homman aloituksen jälkeen): Mittari raksuttaa (toimiessaan) yli 10000 latauksen minuuttivauhtia.

Päivitys 2 (sellaiset 3h yli ennätysvuorokauden): Lataustahti on selvästi hidastunut, mutta kokonaismäärä on hiukan alle 9 miljoonaa. Aika hurjaa, ja samalla se ei kuitenkaan ole kuin sellaiset vähän päälle promille koko maailman väestöstä (ja hiukan päälle kuusi promillea koko maailman internetkäyttäjistä, jos nopeati löytämäni lähteet ovat oikeassa.).

Tänään on Urhon, Birgerin ja Börjen päivä, mutta myös vuoden 169. päivä (karkausvuosi). Puolisen vuotta sitten ihmettelin ennustetta siitä, että tänä vuonna Suomessa avattaisiin 50000 uutta verkkokauppaa.

Jos tahti olisi sellaiset 137 uutta verkkokauppaa vuorokaudessa, pitäisi tänään puoleenyöhön mennessä ilmestyä noin 23016. uutuuttaan kiiltävä kotimainen nettiputiikki.

Minne ne kaikki uudet kaupat menneet on?

Huomenna on siis se päivä jolloin uusimman Firefoxin pitäisi olla napattavissa koneelle.

Huomenna yrittävät myös saada aikaiseksi maailmanennätyksen – tehdä Firefox 3:sta maailman eniten ladattu softa yhden vuorokauden, 24 tunnin, aikana. Mutta moneltako vuorokausi alkaa? Ja minkä aikavyöhykkeen mukaan?

Tätä kirjoittaessani ainoa aikamaininta jonka olen löytänyt ennätyksen alkamisajankohdaksi on noin (?) klo 13 - 14 PDT, joka täällä pohjolan perukoilla, jos uskoo tähän aikamuuntimeen (heh, kuulostaa ihan joltain elokuvavehkeeltä), on meidän kellon mukaan klo 23 - 24. Eli siitä sitten 24 h eteenpäin, kai?

Päivitys: Stop the publish button! (tai mikä nyt olisikaan blogiversio vanhan median huudahdukselle stop the press?) Aki heitti kommentteihin tiedon siitä, että ennätysvuorokausi alkaa meidän aikaa klo 20.00 (klo 10 PDT).