Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana

Ai mutta… olinhan minä mukana.

Siis Weeruskan maakellarissa. Blogimiitissä. Niin oli aika moni muukin. Oli tuttua lärviä ja aikaisemmin tapaamatonta. Takkatulen loimussa satapäinen yleisö kuunteli hiirenhiljaa Kultaisen Kuukkelin eeppistä tarinaa samalla kun ilmavan tilan toisessa päässä debatoitiin kiihkeän yksimielisesti siitä miten erilaisia ovat yksityisten ja valtioiden laulut. Jossain näiden kahden ääripään välissä, pimeässä ja kylmässä kuopassa keskellä suurta salia, puhuttiin kuiskaten kaikesta siitä mistä tällaisessa pikkukakkosen kanssa samaan aikaan ilmestyvässä koko perheen blogissa ei vaan voi keskustella.

Hiukan ennen kymmenen uutisia Weeruskan tilava maakellari tyhjeni ja kaikki palasivat koteihinsa juomaan makeuttamatonta puolukkamehua ja syömään ruisnäkkileipää porkkanaraasteella. Puoli yksitoista olivat bloggaajat jo unten mailla, kaikki omissa sängyissään. Huomenna olisi pirteä päivä jokaisen aurinkoisessa elämässä.

(Päivitin tuohon parit linkit.)

5 thoughts on “Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana

  1. Olet hienosti kuvannut miitin hengen ja meiningin, näinhän se juuri meni! Minun puolukkamehussani taisi olla jotain vikaa, kun aamulla kuitenkin vähän sattui päähän…

  2. Mä taidan päästä nyt pahisten kirjoihin kun kerron olleeni nukkumassa kotona vasta yhdeltätoista….

  3. Unohdit mainita, että kaikki pääsivät joukkoliikenteellä kotiin koska kerrankin lähdimme niin aikaisin ja terve-henkisesti kohti täysjyväviljatuotteita…

    Sinua on aina hauska nähdä!

  4. Kaksi Espoon pahista meni kuitenkin taksilla koteihinsa jatkomestasta :) Hyvää syksyn jatkoa!

  5. Minä menin bussilla Espooseen. Kumman pitkään siinä meni, jos ennen kymmentä lähdin ja yhdeltä vasta olin perillä.

Comments are closed.