Kun se ei ole helppoa

Minä en juurikaan bannereita klikkaa. Jos klikkaan, teen sen lähinnä mielenkiinnosta: haluan nähdä millä tavalla asia on hoidettu.

Tänään klikkasin banneria erään lehden verkkopalvelussa. Mainostivat saman julkaisijan erään toisen lehden juttua, jonka olin jo lukenut ja omiin Delicious-linkkeihinikin lisännyt. Jäin miettimään, että niinkö oikeasti linkittävät suoraan juttuun. Eivätpä sitten linkittäneet, huomasin. Löysin itseni pitkän odottelun jälkeen sivulla jonka otsikossa sanottiin “Luetuimmat jutut”. Sivu oli tyhjä.

Olin tavallaan yllättänyt. Tavallaan en kuitenkaan.

***

Olen erään matkanjärjestäjän sivulla.

Fiilistelen Thaimaan lämpöä ja merta sekä hiekkarantoja. Mukavan näköistä, kaukana isoista kaupungeista. Katselen kuvia. Huomaan linkin. Tutustu kohteeseen, sanovat. Päätän klikata linkkiä ja koneelleni latautuu pdf-tiedosto.

Avaan tiedoston. Ensimmäisellä sivulla lukee “Kohdeopas” ja “kts. Bangkok”. Fiilistelemäni kohde ei todellakaan ole Bangkok, eikä mikään kaupunki muutenkaan. Toiselle sivulle on pienellä piperretty sama viesti yläkulmaan eikä muuta: paljon on valkoista. Tähän kohteeseen on helppo tutustua, tuumaan. Kolmannella ja viimeisellä sivulla on kissan kokoisin kirjaimin matkanjärjestäjän sivuston osoite, se sama josta siis äsken sain tämän kohdeoppaan. Viimeisellä sivulla kerrotaan myös, että netissä on enemmän.

Tajuan, että ovat keksineet ikiliikkujan.