Kuinkas sitten kävikään?

Ensin: Oikeusministeri Brax kiistää sähköisen äänestyksen uhat.

Sitten: Sähköinen äänestys sujunut ilman ongelmia.

Kuitenkin: Yli 200 sähköistä ääntä hukkaan.

Mitäs seuraavaksi?

TietoEnator ja Oikeusministeriö joutuvat nyt pohtimaan, millainen valistuskampanja OK-näppäimen käytöstä on järjestettävä, ennen kuin sähköistä äänestämistä seuraavan kerran voidaan kokeilla.

Kauppalehti: Kaksi sadasta ei tunnista OK-nappia

Häh? Mainoskamppis? Puu, perse ja etenemissuunta? Ei, ei, ei. Miten olisi palata piirrustuspöydän ääreen ja miettiä miten tekniikka tukee äänestäjää, eikä pohtia miten ihminen muokataan tekniikan ehdoin toimivaksi?

Päivitys: Koska oikeassa laidassa olevaa ilmoita-nappia on painettu alle sata kertaa, päätin tehdä siitä OK-napin.

20 thoughts on “Kuinkas sitten kävikään?

  1. Tilannetta seuraa uusi, jossa ääniä on hukassa enemmän kuin voimme tällä hetkellä arvioida. Tämä johtuu ainoastaan siitä että ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen :)

  2. Vois kans miettiä sitä, että mikäs se nykyisen systeemin ongelma olikaan, mitä tässä nyt sähköistämällä yritetään ratkaista.

  3. Minua ihmetyttää tuo ylimääräinen askel prosessissa. Eli miksei vain voi olla, että kirjoitat numeron ja painat kerran OK (vrt. laitat numeron lapulle ja laitat sen uurnaan).

    Voitaisiin tietenkin vinkua myös paperilapun perään. Äänestäjä saisi laittaa varmuuskopion uurnaan kuten ennenkin ja vakuuttua samalla, että jos systeemi kusee, niin ääni on tallessa.

  4. erkka: Tavallaan ymmärrän kaksi ookoota. Mutta ongelmahan on nimeäminen. OK on todella huono termi tässä tapauksessa. Miksi ei vaikka ”Hyväksy kirjottamasi numero” ja ”Äänestä valitsemaasi henkilöä”… tai jotain. Linkkaamasi ohjevideon perusteella sanoisin, että kyseessä on ihan on ”out-of-the-box” -numerosyöttö jonka voisi kyllä tehdä todella paljon selkeämmäksi ja opastavammaksi (ajatuksena: jos käyttölittymällä pitää olla käyttöohje, ei se ole oikein tehty).

    Hitsi, tuostahan saisi hyvän kilpailun: suunnittele parempi äänestyskäyttöliittymä!

    Mari: Voi kiitos :)

  5. Pni: Joo, ekan OK:n korvaaminen ”Tarkista nimi” ja tokan korvaaminen ”Äänestä ehdokasta” -napeilla auttaisi.

  6. En ymmärrä, miksi ajatus sähköisestä äänestämisestä hylätään ja haukutaan yhden mokan vuoksi. TietoTunator olisi tietysti voinut palkata käytettävyysasiantuntijan projektiin mukaan, testejä olisi tarvittu lisää ja muitakin ongelmia ratkaistavana, mutta älkää nyt ihmeessä lytätkö koko ideaa.

    Itse ainakin haluan äänestää sähköisesti!

  7. Wilsten: Sähköinen äänestäminen ei sinällään ole huono juttu, mutta käytettävyysongelmat eivät ole ainoa mutka matkassa.

    Yksi periaatteellinen ongelma on siinä, että tämä TietoEnatorin järjestelmä on suljettu. Firma tietää miten se toimii, riippumattomilla toimijoilla ei ole liikesalaisuuksien nimissä asiaa valvomaan, että homma toimii niinkuin pitäisi.

    Äänestäjä tai vaaliviranomaiset eivät tiedä kirjautuuko ääni oikeasti järjestelmään tai manipuloidaanko tulosta ohjelmallisesti. Tätä epäluottamusta olisi helppo lieventää 1) avaamalla koodia tarkasteltavaksi ja 2) tuottamalla jokaisesta äänestä fyysinen lappu, jonka jokainen äänestäjä voi tarkastaa ja laittaa uurnaan. Tätä uurnaa voidaan sitten käyttää tarkastuslaskennassa jos systeemi pettää tai väärikäytöksiä epäillään.

    Kumpaankaan kohtaan ei ole Suomessa ollut toteuttavilta tahoilta halukkuutta.

  8. Wilsten: Siksi, että äänestykseen ei kertakaikkiaan saa kuulua epäilystä siitä, ettei ääni pääse kuuluviin. Harmittaisiko sinua, jos tietäisit että juuri sinun äänelläsi ei ehkä olisi mitään merkitystä?

  9. Kaikki olisi toiminut vallan mainiosti jos olisi tajuttu ulkoistaa asian valvominen ja tiedottaminenkin kokonaan Tenaattorille.

    Äänestysprosenttikin voitaisiin päättää etukäteen! Kunhan ei olisi tyhmiä valvojia sekoittamassa asioita. Mallia vaan paikoista joissa äänestysprosentti on 100% (tai enemmän) ja kaikki menee juuri niin kuin on ennakoitu!

  10. Ongelmana koko hässäkässä on täydellinen ymmärtämättömyys ja koko ajatelutavan virheellisyys asioiden digitalisoinnista.

    Suunnittelijat (tai ostajat) lähtevät siitä olettamuksesta että asiat paranevat kun jokin riittävän hyvin toimiva asia muutetaan digitaaliseksi sellaisenaan. Juttu ainoastaan kopioidaan ja yritetään toistaa samanlaisena mutta digitaalisesti. Hyvänä esimerkkinä tästä vaikkapa digitv ilman paluukanavaa: ihan samaa kamaa kuin analoginenkin mutta eri paketissa.

    Itse äänestystapahtuma toimii analogisesti jo riittävän hyvin. Tärkeämpää olisi ajatella mitä lisäulottuvuuksia digitaalisuus voisi tuoda mukanaan. Ennen äänestystä, sen aikana tai jälkeen.

    Pidän edelleen Nike+ konseptia parhaana esimerkkinä onnistuneesta digitalisoinnista. Itse lenkkari on riittävän hyvä ihan analogisenakin mutta digitaalisuus tuo mukanaan aivan uuden ulottuvuuden. Jotain lisää, eikä ainoastaan digitaalista kopiota vanhasta.

    Nyt tarvitaan enää päättäjiä, jotka sisäistävät tämän asian eivätkä mene helppoon. Saattaa viedä tovin.

  11. Tämä on ensimmäinen askel sillä tiellä, että äänestämisestä voidaan luopua kokonaan.
    Ensin vain kerätään käsiaseet pois.
    Sitten siirrytään sähköiseen äänestykseen.
    Sitten kerätään väärin äänestäneet talteen.

    Muistakaa, että Suomessa on oikeusministerinä Tuija Brax(stal.), jonka mielestä puoluerekisteriin ei pitäisi rekisteröidä puolueita, joiden tavoitteena on muuttaa meidän järjestelmäämme.

  12. Koen koko keskustelun jälkijättöisenä.

    Meidän pitäisi minusta miettiä tulevaisuutta ja sitä, miten digitaalisilla ratkaisuilla voidaan *lisätä* äänestäjän mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon.

    Eli samoin kuin netti on lisännyt merkittävästi sanavapautta, digiratkaisut voivat tuoda aivan uuden, paremman poliittisen todellisuuden.

    Haluan

    1) Mahdollisuuden äänestää kotoani, jos on huono keli
    2) Äänestää halutessani vaikka joka päivä, koska silloin minulla on valta omaan ääneeni koko ajan, eikä vain joka neljäs vuosi. Kosmetiikkamainosta siteeratakseni: ”I’m worth it”.
    3) Äänestää myös alaikäisten lasteni äänillä – lapset ovat myös oikeita kansalaisia, ja itse joudun jo arjessani miettimään kolmen kansalaisen asiat. Tämän pitäisi olla myös edustajani tiedossa ja niin, että tuntuu.

    Muita toiveita?

  13. Petteri:

    1) Eikö mahdollisuus kotoa äänestämiseen lisää mahdollisuuttaa siihen, että joku ulkopuolinen osapuoli (esim. puoliso) vaikuttaa (esim. paistinpannu kädessä) annettuun ääneen, se kun ei ole neutraali tila eikä äänen antoa voi vaalitarkkailla?

    2) Tuo olisi kokeilemisen arvoista, ja eikös esimerkiksi Wikipuole aja juuri jotain tuollaista?

    3) Lapsettomat joutuisivat tuosta aika epäsuosiolliseen tilanteeseen. En tiedä hämäisikö tuo minua, mutta niitä jotka eivät voi saada lapsia varmaan kyllä. Entä miten lasten äänet jakautuisivat? Saako isä vai äiti käyttää lapsen äänen, jos kyseessä on yksilapsinen perhe? Entä jos on kaksi lasta: yksi lisä-ääni kummallekin vanhemmalle vai kaksi toiselle? Kuka saa orpojen äänet?

  14. Hannu: Sähköäänestyksen digitaalinen lisäulottuvuushan on käsinlaskennan poistuminen (tosin pitäisi olla fyysinen varmuuskopio, jonka äänestäjä todentaa ja laittaa uurnaan, ja joka voitaisiin tarvittaessa laskea ilman konetta) – etuna laskennan nopeutuminen ja säästyneet resurssit.

    Komppaan Pnin huomiota neutraalista ja turvallisesta äänestysympäristöstä.

  15. Erkka: joo-o, ymmärrän kyllä. Mutta mun mielestä kysymys kuuluu: onko se oikea kohta lähteä parantamaan asioita. Jotkut asiat paranevat vain marginaalisesti digitalisoitaessa (tai itseasiassa jopa huononevat).

    What’s in it for me? Mitä minä hyödyn siitä että ääntenlaskenta vähän nopeutuu ja resursseja säästyy?

    Mun mielestä tää koko juttu on vähän kuin tekisi kaupan jossa tavaroiden keräämisen sijaan asiakkaat tekevät tilauksen päätteeltä. Sitten myyjä kerää tavarat hyllyistä ja asiakas odottelee. Ja sitten kassan kautta kotiin.

    Verkkokaupan etuja fyysiseen verrattuna ovat valikoiman laajuus, löydettävyys ja vertailu.

    Nyt pitäis tunnistaa mitkä ovat äänestämisen osalta nuo ”valikoiman laajuus, löydettävyys ja vertailu”. Jotain sellasta mihin fyysinen äänestäminen ei kertakaikkiaan taivu.

    Haasteena tietysti se että taitaa mennä koko systeemi uusiksi kun lähdetään oikein pohjamutia pöyhimään.

  16. Eikö resurssien säästö sitten ole potentiaalinen tie ”valikoiman laajentamiseen”?

    Jos äänestysprosessi saadaan mahdollisimman sujuvaksi, niin kynnys kansanäänestysten järjestämiseen voi mahdollisesti madaltua.

Comments are closed.