Kuka pelkää skrollipeikkoa?

Pekka • 30.11.2008, 20.20

Syksyn mittaan olen useaan kertaan joutunut keskusteluun jossa toinen osapuoli miettii verkkosivujen vieritystarvetta. ”Kyllähän sivun pitää näkyä kokonaan ilman vieritystä”, on sanottu, kuten on myös ”Vieritys on huono juttu, sillä käyttäjät eivät vieritä”.

Että häh, siis anteeks’ mitä? Viimeksi kun tarkistin kalenterista, totesin ettemme enää elä 1990-lukua.

Mistä tämä vierityspelko on löytänyt tiensä ihmisten mieliin? Ei havaintoa, mutta kuvittelisin sen olevan jäänteitä menneiltä ajoilta ja sitä, etteivät ihmiset aina oikein tiedosta omia tapojaan.

Jotta voisin helpommin taistella tätä outoa skrollipeikkoa vastaan, päätin hakea hiukan taustaa perusteluille, työkaluja myytin murtamista varten.

Yksitoista vuotta sitten (eli tämä asia taitaa olla niitä harvoja juttuja verkossa jotka ovat vanhempia kuin IE6) Jakob Nielesenin Alertboxissa luki: Scrolling Now Allowed. Sittemmin Jaakko on keskittynyt haukkumaan lähinnä sivuttaissuuntaista vieritystä tai sellaisia vierityspalkkeja jotka ovat ylidesignattuja eivätkä minkään standardin mukaisia: ”Usability is almost always enhanced when you use the built-in scrollbars rather than design your own.

Jos sivujen vierittäminen olisi paha asia, eivätkä ihmiset sitä tekisi, niin aika monella sivustoilla menisi varmaan aika huonosti. Meneekö? Jos ihmiset eivät vierittäisi, jäisi Amazonilla paljon näkemättä. Jääkö? Kannattaako sivun alatunnisteeseen panostaa?

Jos pelkää sitä, ettei palvelun alalaitaa kukaan näe, on pelko aika turha. Fittsin lain mukaan sivun ylälaita on tietenkin nopein löytää: se on siinä heti tarjolla (kun tulee sivulle). Toiseksi nopein, saman lain mukaan, on sivun alalaita. Se vaatii tietenkin liikkeen (vieritys), mutta koska alalaidan ohi ei pääse, voi sinne vierittää itsensä miten vauhdikkaasti vaan. Alalaitaanhan pääsee myös yhdellä napin näpäytyksellä.

Kun tein työtä Plazan parissa, muistan siellä tulleen esille sen, että oli juttunosto etusivulla missä vaan, se ohjasi aina liikennettä juttusivulle. Ja Plazan etusivu on aika pitkä. Eli riippumatta siitä tarvitseeko sivua vierittää tai ei, ihmiset löytävät sieltä sen mikä heitä kiinnostaa. Tietenkin ylälaidan linkit saavat enemmän klikkejä, mutta se johtuu niin siitä, että ne ovat näkyvillä heti sivulle tultaessa kuin myös siitä, että ylälaidassa yleensä on kaikkein tärkeimmät asiat (esim, navigaatio, uusin sisältö, jne.).

Oma olettamukseni skrollipeikon sitkeydestä on, että ihmiset eivät aina tajua tai muista vierittävänsä. Vierityspalkit eivät ole nettispesifinen ilmiö, vaan vierittämistä esiintyy muissakin ohjelmissa (Wordista videoeditointiin) ja se on ollut osa graafisia käyttöjärjestelmiä kohta neljännesvuosisadan ajan. Ihmiset ovat oppineet – vierityksestä on tullut itsestään selvää, eli rutiinina ja rutiinin jättämä muistijälki ei ole erityisen helposti purettavissa jälkikäteen.

Niin, ja sitten on myös tämä:

While placing valuable content above the fold is a best practice, most users will be exposed to content halfway down the page.

Scrolling: Do They or Don’t They? A Data-Driven Analysis (Digital Design Blog)

Eiköhän tässä nyt alkajaisiksi ole jotain kättä pidempää skrollipeikkoa vastaan.

Tutki data,
mittaa muu,
skrollipeikko lannistuu!

Sitten tietenkin voi miettä, että lukevatko ihmiset sitä mitä sivulla on, ja miksi lukevat, tai jättävät lukematta? Mutta se onkin jo ihan toinen keskustelu.






7 mielipidettä

Fittsin vetäminen tähän on minusta vähän kaukaa haettua. Sivun loppuun rullaaminen ei ole ihan sama asia kuin vaikka hiiren heilauttaminen näytön reunaan. Harvoin sivu on edes niin lyhyt, että tuo onnistuisi yhdellä sormen pyöräytyksellä.

Mutta tosiaan, olet minustakin ihan oikeassa: monet asioista tietämättömät yrittävät suotta välttää rullaamista ja lopputuloksena ovat sivut, joissa kaikki on sullottu yhdelle näytölliselle eikä juttuja voi lukea loppuun kerralla, vaan joutuu seikkailemaan linkkejä pitkin sivulta toiselle (ok, tuollaisiin pilkottuihin juttuihin on muitakin syitä).


Tulee mieleen että halutaan 2.0 -visuaalisuutta. Esim. Skypen ja Jaikun useimmat sivut mahtuvat isolle näytölle kokonaisina. Mutta eihän se kaikkeen sisältöön käy. Uutisotsikoita silmäilee mieluummin selaamalla pitkää listaa kuin klikaten valikosta aina uuden kategorian.

Sivuskrollaus on kurjaa. Ja sivu saisi skaalautua sievästi melko pienellekin näytölle. Ihmisillä on edelleen paljon vanhoja näyttöjä, ja nyt toisaalta minikannettaviakin.

Nielsen on oikeassa kun kehottaa hyödyntämään tuttuja skrollaustyökaluja ja huomioimaan sen mitä käyttäjä tekee refleksinomaisesti. Mä ainakin inhoan sivuille upotettuja selattavia flashruutuja, joiden takia pitää aktivoida hiirikätensä tms. saadakseen sisällöstä loput näkyviin. Ja esim. tietokone.fi:ssä on ihan omanlaisensa kirous päällä: Sivulle tullessa kursori on hypännyt Käyttäjätunnus-kenttään ja käyttämäni nuolinäppäin tai page down selaakin siinä selaimen muistissa olevia käyttäjätunnuksia sen sijaan että veisi alemmas sivulla. Ei kiva.

Niin että skrollaan kyllä sivujakin, mutta mieluiten samoilla intuitiivisilla toiminnoilla kuin muutakin koneen sisältöä.


Ainoa missä muistan skrollauksen häirinneen, on joissain sähköpostipalveluissa (ainakin saunalahti) joskus muinoin piti aina skrollata heittääkseen mailin roskakoriin tai kirjautuakseen ulos palvelusta. En kyllä nykyään kyseistä palvelua juurikaan käytä, joten voipi olla asia korjautunut. Ja ehkä se näyttökin oli silloin joskus pienempi.


PA: Sivun loppuun kuitenkin pääsee helposti. Se miten paljon se vaatii esimerkiksi hiiren rullan (tai pallon) rullaamista on kai kiinni omista asetuksista. Eihän osoitinta saa heilautettua näytön reunaankaan kertaliikkeellä jos hiiren seurantanopeus (tracking speed) on asetettu alhaiseksi.

Itse (kotona Logitechin hiirellä) pääsen yhdellä rullauksella Plazan yläreunasta alatunnisteeseen (sivu vaatii neljä page downia omalla ruudullani), vauhtia on paljon, mutta ohi en aja. Sen sijaan sivun keskellä majailevaan yhdeksän kentän sisältönostohärpättimeen kohdistaminen on hiukan hitaampaa. Ehkä tuo on selittävissä jotenkin muuten kuin Fittsillä, mutta en tiedä miten.

Toisaalta oman itsensä käyttäminen esimerkkinä ei kai ole erityisen uskottavaa :)

Qimki: Yleensäkin se, että vastaan tulee käyttöliittymä jonka operoimiseen on keskityttävä niin, että sisältö jää toissijaiseksi, on ärsyttävää.

Sivuttaisvieritys toimii mielestäni yllättävän hyvin valokuvaportfoliossa. Mutta kuten Nikke tänään sanoi: joko sivuttain tai pystyyn, vaan ei molempia samaan aikaan.


Minä rullaan kahden sormen hinkkauslevytekniikalla, eikä haittaa hiukkaakaan. Tosin joku aika sitten huomasin, etten ollut ikinä nähnyt Tuhat sanaa -blogin alatunnistetta, kun aina olin lukenut vain päällimmäiset merkinnät. Tuija kertoi, että siellä pohjalla oli kuukausia ollut koekäytössä joku klikattava rahantekovempain, jonka harvat olivat huomanneet. Niinpä!

Mutsiis, mieluummin minä vieritän koko jutun loppuuuun, kuin luen sellaisia ingressin mittaisia tiisereitä, joita täytyy klikkailla auki (tiedoksi Petjalle).


Sun äitis: Ai se banneri (piti oikein käydä katsomassa)? Bannereita ei juuri huomata tai klikata vaikka ne olisivat (kuten usein ovat) sivun ylälaidassa.


Fittsin lakihan sanoo, että kohteeseen osumisaika on kääntäen verrannollinen matkan pituuteen ja kohteen suuruuteen.

Macin ruudun ylälaidan valikkopalkkia vs. Windowsin ikkunan ylälaitaan sidottu palkki perustellaan yleensä Fittsin lailla. Koska palkki on ankkuroitu näytön ylälaitaan, hiiren voi heilauttaa ylös sen kummempia tähtäämättä. Tästä syystä Macin valikot ovat tehokkaampia, kun näyttöjen koot pysyvät järkevissä mitoissa (kohteen suurempi koko kompensoi pidemmän matkan). Nykyään suurimmilla näytöillä eivät välttämättä pysy.

Jos sivun loppuun saisi rullattua vastaavasti yhdellä rullan pyöräytyksellä, Fittsin lakia voisi käyttää perusteena. Vaikka alalaitaan on pidempi matka, sinne pääsee nopsemmin, sillä rullaus törmää ruudun alalaitaan ja kohde on näin kooltaan tavallaan ääretön. (Itse tapaan kyllä liikkua sivun loppuun painamalla komento + alaspäinnuoli.)

Näköjään kirjoitin aiheesta joskus aika pitkästi: http://paa.auki.fidisk.fi/koyttis/2006/08/27/fittsin-laki/



Kirjoita!





Sallittu formatointi: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>