arkisto: 12/2008


Kouristuksenomainen tarve rampauttaa internet

pni • 11.12.2008, 09.27

Tämän piti olla lyhyt kommentti Jaikuun YouTuben maarajaus – Kuka siitä hyötyy?, mutta teksti venähti. Niin aikakin. Siksipä heitän tämän tänne:

Syynä ovat levy-yhtiöiden asettamat maarajoitukset.

YLE: Youtube otti käyttöön maarajoitukset.

Eli kyseessä on, näkisin, levy-yhtiöiden kouristuksenomainen tarve rampauttaa internet omien toimintatapojensa mukaiseksi.

Netti mahdollistaa rajattoman jakelun, mutta bisnes ei kykene kunnolla sopeutumaan siihen, ja tämä levy-yhtiöiden rajoitusstrategia poikii toimintaa joka pyrkii vastustamaan luonnottomia maarajoituksia. Bisnes vetää yhteen suuntaan, kuluttajat toiseen. Tämähän on ihan mekaniikan peruslakien mukaista: ”jos kappaleeseen vaikuttaa jokin voima, niin samanaikaisesti kappaleen täytyy vaikuttaa toiseen kappaleeseen yhtä suurella, mutta suunnaltaan vastakkaisella voimalla”. Mutta kuka on luonut ihmisille kyltymättömän tarpeen hankkia musiikkia? Onko tarve kasvanut nyt niin isoksi ja maailma muuttunut sellaiseksi, ettei tarvetta voi kontrolloida?

Jos levy-yhtiöt lainaisivat toimintatapaansa ajattelua judosta – vastustajan voimaa ja massaa käytetään häntä itseään vastaan – niin ne voisivat, jos ei täysin selättää kopiointia (sitä on aina ollut, ja tulee aina olemaan), niin ainakin vähentämään sitä ja näin parantaa omaa tulostaan (esimerkiksi ihan vaan sillä, etteivät tuhlaisi resurssejaan ja rahojaan suuren juristiarmeijan ylläpitoon). Ilman rajoitteita ihmiset voisivat vapaasti ostaa musiikkia ja sehän voisi lisätä myyntiä, eikä silloin olisi tarvetta uhkailla ja kiristää.

Mutta ajatusmaailman muutosta ei tietenkään tule tapahtumaan juuri siitä syystä, että musa-/viihdebisnes on kasvanut ja kehittynyt, sanoisinko jopa optimoitunut, vuosikymmenten ajan siihen maailmaan joka on ollut ja jonka fyysiset rajoitteet ovat määränneet jakelumallin. Sitten tuli internet ja mullisti jakelun, mutta viihdebisnes ei kykene muuttumaan. Todellisuus ajoi bisnesmallin ohi.

Uskaltaisikohan tässä heittää kehiin yksinkertaistetun vertauskuvan painopuolelta? Huippuunsa viritetyistä, kuutta väriä yhdellä ajolla painavista ja lakkauksia ja preeglauksia hanskaavista painokoneista ei ole iloa, kun maailma ei enää samalla tavalla tarvitse painotuotteita. Syy ei ole kuitenkaan painokoneiden, vaan sitä kutsutaan kehitykseksi ja jos sitä ei tapahtuisi olisimme lirissä (onko kehityssuunta sitten oikea tai väärä riippuu täysin mistä näkökulmasta asiaa katsotaan). Painopuolella ei kuitenkaan ole samanlaista puristusotetta maailman taloudellisista palleista kuin musiikkialan rautakourilla. Jos olisi, niin painotuotteiden menekkiäkin ohjattaisiin erilaisilla lakimuutoksilla ja netin käyttöä hillittäisiin veroilla niin, että paperi olisi kannattavampaa (juu, kyllähän Google Book Serach on helisemässä, mutta se ei ole läheskään yhtä iso asia kuin viihdebisnes).

Kuka sitten hyötyy YouTuben maarajoituksista? Hyötyväkö siitä ne artistit, joiden tuotokset eivät näy jossain maassa (samalla tavalla kun ne artistit joiden tuotoksia ei ole jollain tietyllä alueella myynnissä)? Vai hyötyvätkö siitä ne, jotka kontrolloivat levitystä ja ohjaavat rajoituksia? Ja eikö tämä haise hiukan paradoksilta?


Kuvakirjoja (mainos, taas)

pni • 9.12.2008, 23.03

Edellinen syyskuussa. Nyt pieni ja paksu kirja seinistä ja ikkunoista sekä iso tumma ja vähän synkkä kirja täynnä pintaa.

Mitäköhän seuraavaksi?


Unenodotusmeemi

pni • 9.12.2008, 02.32

Unta odotellessani, tässä ajankulukseni ajattelin jos vaikka meemin ottaa plöräyttäisi maailmalle. Tämän bongasin Erkan Deliciouksesta.

Vasemmalta oikealle tuotemerkkejä ja logoja (myös ikoneita) jotka ovat näköpiirissäni tässä koneen ääressä istuessani (jos ei virallista merkkiä näy, ei sitä siis mainita, vaikka muuten tunnistaisinkin esimerkiksi tuossa olevien saksien valmistajan).

Topfield (kaukosäädin)
Samsung (kaukosäädin)
Muppet Show (Fozzie -muki josta join kaakaota kun uni ei tullutkaan)
Läkerol (tyhjä aski)
Topfield (digiboksi)
Apple (langaton tukiasema)
Panasonic (ikivanha stereolaite)
Verbatim (kovalevyn käyttöohje)
Suomalainen kirjakauppa (joululahja)
Rainbow (stidiaski)
Samsung (telkkari)
Sandisk (muistikortti)
Gyllene Skor (käyntikorttejani)
Kotapora (luettu)
MacBook Pro (tässä ei muuten lue Apple ollenkaan)
Jaiku (Adiumissa ja selaimessa)
Google (selaimessa)
Delicious (selaimessa)
Greasemonkey (selaimessa)
Adium (valikkorivillä)
Dropbox (valikkorivillä)
Caffeine (valikkorivillä)
Spotify (ruudulla)
LaCie (kovalevy)
Welho (lasku)
Logitech (hiiri)
Danfoss (termostaatti)
S-Market (paperikassi)

Noni, jos nyt uni tulis.


Statseja pitkän tauon jälkeen

pni • 8.12.2008, 21.35

Tämä WP-StatPress -plugi (via) vaikuttaa aika mukavalta.

Vielä kun tulisi katseltua statistiikkoja. Sellaista ei oman blogin ohelta enää tapahdu yhtä usein kuin joskus. Eikä asiasta ole pahemmin täällä kirjoiteltu kohta kolmeen vuoteen. Hmm… ehkä pitäisi. Harmaalla [tai ilman tyylejä näin hakasuluissa] kolmen vuoden takaiset luvut.

Selaimet

  • Firefox 53,5 % [47,2 %] (joista v. 2.x n. 13 %)
  • IE 32,7 % [31,6 %] (joista IE7 74,71 % ja IE6 24,62 %)
  • Safari 8,6 % [9,4 %]
  • Opera 2,4 % [5,6 %]

Firefox kasvattanut hiukan osuutta kolmessa vuodessa, IE pysynyt hyvinkin samoissa luvuissa, kun taas Safari pudonnut vähän ja Opera aika paljonkin. Netscapea ei Googlen analytiikassa näy, sen sijaan Playstation 3 kyllä (mutta vain kahdella käynnillä).

Käyttikset

  • Win 77,5 % [75,7 %] (joista XP 73,8 % ja Vista 24,2 %)
  • Mac 17,6 % [15,5 %] (joista intel 79 % ja PPC 21 %)
  • Linux 4,0 %[3,9 %]

Vanha mäkkikäyttis (OS 9) kadonnut kokonaan, mikä ei tietenkään ole erityisen ihmeellistä. Vista ei tunnu olevan erityisen pop, mikä sekään kai ei ole erityinen yllätys. Kolme vuotta sitten ei juurikaan käyttöjärjestelmissä näkynyt iPhonea, iPodia tai Symbiania, nyt näkyy (hyvin marginaalisesti tosin).

Maat
Finland, Sweden, United States, United Kingdom, Ireland.

Mitään mullistavia muutoksia ei näytä tapahtuneen. Kolme vuotta sitten tilastot tuli katseltua Awstatsista, nykyään Google Analyticsista. Hakusanoista päätellen viimeisen kuukauden aikana on tänne eksytty hakien koordinaatteja, herätysvaloa, kahvimyllyä, punaista nappia ja oman kirjan tekemistä (kestosuosikin Wettest place on earth, ohella).

Ja tätä kirjoittaessa skrubussa on ollut 30 visiittiä ja viimeisin kävijä on katsonut juttua vuodelta 2004: Jänis istui maassa.

- * -

Muistakaa perjantain blogipikkujoulut.


Katkoarvonta

pni • 8.12.2008, 08.32

Tällä viikolla taloyhtiössämme tehdään jotain sähkövirityksiä. Kämpästäni tulee olemaan sähkö katkaistuna 30 minuutin ajan. Se, mihin ajankohtaan katko osuu, on ihan lottoa.

Oma puolituntiseni arvotaan johonkin 12,5 tunnin pituiseen aikaväliin yhtenä ilmoitetuista kolmesta päivästä. Voi olla että voitto osuu aamuksi niin, ettei kelloradio toimi. Voi myös olla, että säkä käy illalla, kesken digiboksin tallennuksen tai ruoanlaiton. Etukäteen ei voi tietää koska onnistaa.

Aikataulu, joka esiteltiin ulko-ovessa, sisälsi mahdollisuuden ilmoittaa viritystyön tekijälle jos ajankohta ei sovi. Voisinkohan ilmoittaa jotain vähintään yhtä epämääräistä ajankohtaa? Tuskin.

Ehkä en kuitenkaan ilmoita mitään, vaan toivon, että onnistuvat katkaisemaan sähköt kämpästä silloin kun olen töissä. Tosin en minä lotossakaan tunnu koskaan voittavan mitään.


Laajennettu katsomo

pni • 6.12.2008, 21.57

Television keksimisen jälkeen, ehkä suurin katselua muuttanut tapahtuma oli mahdollisuus tallentaa ohjelmia. Tallentaminen mahdollisti television käyttäjille irrottautumisen teknologian määräämästä aikataulusta (ainakin jossain määrin) ja samalla tarjosi myös edellytykset useamman ohjelman seuraamisen/katsomisen.

Nythän esimerkiksi TVkaista on jalostanut mahdollisuutta päästä eroon televisiolle ominaisesta kronologiasta. Kyseessä on uusi askel tallennuksen kehityksessä, mutta perusideahan pysyy yhä samana (televisiossahan on vastaava nähty myös: värikuva, stereoääni, digistandardit…).

Television konsepti on siis alusta alkaen pysynyt samana, tallentaminenhan tapahtuu erillisellä laitteella. Toisaalta niin on tallennuksenkin konsepti on pysynyt samana koko videotallennuksen historian ajan, eli aika pitkään.

Syy, miksi olen tällaista miettinyt, on se miten jengi istuu Jaikun ääressä kommentoimassa televisio-ohjelmia livenä: Euroviisuja, kunnallisvaaleja, idolseja tai vaikka A-talkia tai linnan juhlia.

Jaiku tuo television käyttöön selvästi uuden ulottuvuuden, jotain sellaista mitä töllön pällistelyssä ei ole aikaisemmin ollut: Vahva reaaliaikainen katsojalähtöinen sosiaalisuus joka ei rajoitu television välittömään läheisyyteen, kuten sohvalle tai olohuoneeseen.

Se ei varmaan sovi kaikille television käyttäjille, mutta toisille se varmaan on aivan loistava lisä. Ja koska keskustelu on oma-aloitteista, ja käydään jo olemassa olevalla alustalla, ei se maksa yhdellekään ohjelmia lähettävälle taholle mitään ylimääräistä, mutta kyseiset tahot tekevät itselleen kuitenkin palveluksen seuratessaan mitä Jaikussa puhutaan. YLEhän linkittää Jaikun ohella jo muihinkin julkisiin keskusteluihin omilta sivuiltaan.

- * -

Ja kyllä, ihan tarkoituksella käytin termiä television käyttäjä. Sellaista harvemmin kuulee, mutta käyttäjä sopii television yhteyteen yhtä hyvin kuin nettijuttuihin: eli aika huonosti.


Ei mikään tiedotusväline

pni • 3.12.2008, 16.57

Julkisen sanan neuvoston mukaan se ei voi käsitellä [Hustlerin JSN-] kantelua, koska neuvoston verkkosivu ei ole tiedotusväline eikä se voi olla itsesääntelyn piirissä.

M&M: JSN ei käsittele Hustlerin JSN-kantelua

Mutta voisiko nettivaltuutettu, jos sellainen olisi, nootata JSN:ää asiasta?