Internet ei ole media

Internet ei ole media, vaan paikka johon kaikki mediat pyrkivät

Viestinnän professori Esa Väliverronen
hs.fi 25.9.2009: Media joutuu opettelemaan tunteista kertomista

Näinhän se on: Internet ei ole media. On hienoa, että tämä asia on nyt mainittu myös valtamediassa. Eikös nimenomaan median pitäisi ymmärtää mikä tai mitä media on niin, ettei media ja internet sekoitu? *)

En ole kuitenkaan samaa mieltä Väliverrosen kanssa siitä, että internet on paikka.

Itse olen toistaiseksi kokenut mielekkääksi nähdä internetin jakelukanavana joka poikkeaa esimerkiksi radio- tai televisio-ohjelmien vastaavista mm. kaksisuuntaisuudellaan ja sillä, että se on vapaa niin vastaanottajalle kuin julkaisijalle.


*) Onko “internet on media” samaa sukua kuin “Google on selain“?

14 thoughts on “Internet ei ole media

  1. Just juteltiin PA:n kanssa siitä, miten hahmotamme nettitilat. Minulle nimittäin netti just nimenomaan on paikka. Esim. kun tulen Skrubuun, tulen mielestäni kylään just tähän paikkaan, joka on aika lähellä, liki naapurissa. Mutkun menen jonnekin toisaalle, saatan kokea paljon suurempaa etäisyyttä, vaikka edelleen olen paikassa sen sijaan että olisin vain jonkin sisällön äärellä. Get it? En tiedä, onko siinä mitään järkeä, mutta niin se vain minulle menee.

    t. Sä, ihan tuosta nurkan takaa

  2. Internet on media. Siinä mielessä, että sen kautta välitetään informaatiota. Internet on paikka. Siinä mielessä, että ihmisten mielissä, eli virtuaalisesti, syntyy mielikuva jostakin, johon “mennään”, jostakin “johon otetaan osaa”, jostakin vuoropuhelusta. Internet on jotain kaikkea tätä. Ja internet on yksinkertaisesti internet. Jotain, jota ei voida kategorisoida mihinkään entisen kaltaiseen (lue: aikaan ennen kuin internetin käyttö oli yleistä ja kaikille helposti saatavilla olevaa). Internet on nykypäivää, ja nykypäivän lapsille sellaista, joka on aina ollut olemassa. Vain nykypäivän “vanhukset” yrittävät lyödä siihen leiman vanhan ajan termeillä.

  3. : I get it. Mutta vaan minulle ajatus internetistä tilana (vaikka olen joskus sellaisesta kirjoittanut) tuntuu hassulta, että jos se tuntuu tilalta on sen oltava tila (vrt. jos se tuntuu hyvältä, sen on oltava hyvä). Sen sijaan esim. Qaiku voisi mielestäni olla tila (mutta sehän ei olekaan internet).

    Pulina: Suurin ongelma lienee sana media, sitä kun käytetään tarkoittamaan kaikkea paperista ihmisryhmään ja muovista datan (ei vain informaation) siirtoon.

    Siksi pidän sanasta jakelukanava, se kuvaa paremmin mistä tässä maailmanlaajuisessa verkossa on kyse. Eikä netti vielä ole mitään sen erikoisempaa tai mystisempää kuin ennennäkemättömän tehokasta globaalia datan siirtoa joka mahdollistaa sellaista mihin ennen ei ole ollut tekniikkaa. Internet on se pyörä joka mullistaa meidän kivikauden (ei me sen kehittyneempiä kai juurikaan olla).

    Se mitä internetillä/internetissä sitten voi tehdä kaikella sillä tiedolla ja laskuvoimalla (joka löytyy mistä?) on se mikä vähitellen kasvattaa netin joksikin muuksi kuin vain tietokoneiksi yhteydessä toisiinsa (esim. Jannen juttu). Me olemme vasta matkalla.

  4. Riippuu mitä medialla tarkoitetaan. Jos media on se mistä voidaan ostaa mediatilaa niin jakelukanava on se mitä kautta/jonka avulla mediaa jaellaan.

    Mitä sinä tarkoitat sanalla media?

  5. Mielestäni media siinä mielessä kuin lehdistö/mainonta/tiedotus yleensä on ymmärretty, on yksi käsite (lehdistö/mainonta/tiedotus käyttää tiedonvälittämiseen useita eri kanavia). Ja media siinä mielessä kuin mikä on nykyisin sen sanan sisältö, tarkoittaen kaikkea mahdollista tiedonvälitystapaa, oli se sitten luolamaalaus, reikäkortti, magneettinauha, plussa ja miinus, valo ja pimeys (0 tai 1) .. you-name-it.., se onkin kokonaan uusi käsite. Sanan sisältö, sen kuvaama tapahtuma ja koko käsite on muuttunut, koska aiemmin ei ole ollut tällaista, mitä nyt on. Olisi pitänyt keksiä ihan uusi sana ihan uudelle käsitteelle, eikä yrittää vääntää upouutta ilmiötä vanhoihin raameihin, koska se ei millään voi onnistua.

  6. Kontekstista riippuen tarkoitan media-sanalla eri asioita.

    Se voi tarkoittaa joukkotiedotusvälineitä, jolloin paino on siinä, mitä sillä tehdään. Karkean dualistisesti siis sisällössä.

    Toisaalta se voi tarkoittaa välinettä, jota käytetään joukkotiedotukseen – tai sitten johonkin muuhun, kuten mainontaan.

    Esimerkiksi sanomalehti on mediaa molemmissa mielissä: fyysinen väline, jolla on tiettyjä ominaisuuksia (rajattu tila, äänen ja elävän kuvan puute, paluukanavan erillisyys) ja toisaalta taas nippu joukkotiedotuksen konventioita (ilmestyy päivittäin tai ainakin kerran viikossa, vakio-osiot, voittopuolisesti uutistekstiä).

    Vastaavasti ihan hyvin voi painaa sanomalehtivälineelle jotain ihan muuta, kuten esimerkiksi Citymarketin mainoksen.

    ***

    Yritin tavata vielä uudestaan tuota Väliverrosen kommenttia, mutta en ihan täysin tajua sitä, ellei sitten kyse ole juurikin noiden kahden merkityksen välillä vaihtelemisesta kesken ajatuksen. Siis jotenkin että “Internet ei ole joukkotiedotusväline [siis sisällöllisesti jotenkin omanlaatuisensa kuten aikakauslehti vaikka on], vaan paikka [eli väline], johon kaikki joukkotiedotusvälineet pyrkivät”. Onko tulkinta tolkullinen?

  7. Pulina ja OlliS:

    “Yleensä ymmärretty” on hirveän epämääräinen käsite. Jos kymmentä ihmistä pyydetään piirtämään puu on tuloksena kymmenen hyvin erilaista kuvaa puusta, vaikka puu “yleensä ymmärretään” hyvin samalla tavalla. Siksi media on vaikea sana. Sanaa käytetään valitettavasti liian usein niin, että oletetaan viestin vastaanottajan ymmärtävän sanan samalla tavalla kuin lähettäjän, ja se johtuu, oletan, siitä, että media (tässä tapauksessa joukkotiedotustoiminta) on vuosien mittaan ominut itselleen niin sisällön kuin jakelun ja jopa päätelaitteet (vrt. radio ja televisio).

    Jos jonkun jakelukanavan kautta (esimerkiksi pääskysen avulla) jollekin henkilölle on saapunut tietokoneohjelma reikäkortilla, se ei vielä ole muuta kuin tietyllä tavalla tallennettua dataa tallennusmedialle, eli välineelle (hyödytöntä ilman oikeata teknologiaa). Reikäkortti (väline) mahdollistaa jakelun, mutta se ei ole jakelukanva. Sanomalehti ei ole jakelukanava, se on tallennusmedia, mutta ei jakele itseään.

    Internet sanana ei mielestäni voi olla niin sisältö kuin sisällön jakelu ja tallennus sekä viestinnän kaksisuuntaisuus (oli konteksti mikä tahansa). Jos se sellaiseksi “yleensä ymmärretään” olemme terminologisessa kusessa samalla tavalla kuin median kanssa.

    Itse tulkitsen Väliverrosen kommentin niin, että “Internet ei ole jotain mihin tuotetaan ja tallennetaan sisältöä vaan se on kanava jota kautta yleisö pääsee käsiksi siihen sisältöön joka on tallennettu”.

    Olisikohan Väliverrosella itsellään kiinnostusta tarkentaa?

    PS. Minähän tietenkin katson asioita median (henkilöt jotka toimivat tietyn sisällöntuotantoprosessin mukaisesti), median (jakelukanava) ja median (sisällön) ulkopuolisesta näkökulmasta, eli siitä jengistä jolle media (joukkotiedotustoiminta) suuntaa mediansa (tallennusmedia ja sisältö ja jakelu – kontekstiriippuvaisesti).

  8. Ihan mielenkiintoisia pohdintoja internetistä ja mediasta.
    Itse olen yleensä tavannut sanoa, että internet ei ole vain media vaan myös paikka tai tila. Nykyään tuo tila tuntuu kiinnostavan myös kaikkia perinteisempiä medioita. Jotenkin muistelen sanoneeni niin tuossakin haastattelussa mutta saattaapi olla että muutaman peräkkäisen haastattelun jälkeen ajatus alkoi jo katkeilla.
    Media on tietysti hankala termi. Itse olen usein lainannut amerikkalaisen mediatutkija Joshua Meyrowitzin jaottelua kolmeen eri metaforaan, joita mediasta on käytetty: kanava, kieli, ympäristö. Kanava lienee yleisin ja lähinnä arkijärkeä. Kieli viittaa eri medioille tyypillisiin esitystapoihin – kielellisiin tai (audio)visuaalisiin. Ympäristö taas viittaa erityisesti ns. mediumteorian ajatuksiin medioista ihmisten välisen vuorovaikutuksen ympäristönä.
    Esa

  9. Esa Väliverronen: Kiitoksia tarkennuksestasi. Täytyypä tutustua tuohon Meyrowitziin.

Comments are closed.