Ehkä yleensä

Olisinko hirveän paha ihminen jos kävisin pilkkujen viilaukseen Helsingin Sanomien vastauksista Vihreälle langalle, tarttuisin pariin epämääräisyyteen vastuksissa? Ehkä olisin.

Kuten esimerkiksi kysymykseen miksi HS väittää hallitusta on toimintakyvyttömäksi, vastaa politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari “Olemmeko väittäneet, että hallitus on toimintakyvytön? Ehkä näin, mutta keskellä lamaa ja […]”. Ehkä… ehkä? (Muisti pätkii joukkotiedotusvälineissäkin?)

Tai kysymkseen “Onko Helsingin Sanomien pakko keksiä vihreistäkin jotain arvosteltavaa?” alkaa vastaus “Ai pakko keksiä? Emme yleensä keksi puolueista mitään […]”. Yleensä… yleensä? (Kyllä toisinaan keksitään?)

Lähinnä minä sitä vaan ihmettelen miksei joukkotiedotusvälineen edustajalle selkeä ei tai kyllä sovi vastukseksi? Kai se ehkä yleensä tarkoittaa sitä, ettei ole mitään piiloteltavaa.

(via Kiilablogi, Havaintovihko & Uusi Suomi)

5 thoughts on “Ehkä yleensä

  1. Minä ymmärsin yleensä-sanan ennemminkin merkityksessä yleensä ottaen tai yleensäKÄÄN – kieltämässä kategorisesti, ettei moista harrasteta.

    Mutta minusta nyt toisaalta Hesarin alkuperäinen kysymyssarja oli piristävä tapaus ja Vihreän langan juttu vähän tekemällä tehty.

  2. Jos tekstistä puuttuu ottaen tai -kään, saa viestin vastaanottaja ne toki sinne ymmärtää, ihan samalla tavalla saa viestin myös ymmärtää sellaisena kun se on julkaistu.

  3. Niin, minusta yleensä-sanaan käytetään sellaisenaan monitulkintaisesti. Samalla tavalla kuin ilmeisesti-sana voi sanakirjan mukaan tarkoittaa todennäköisesti tai täysin varmasti (vrt. on ilmeistä, että).

  4. Siksipä olisi viestin lähettäjän intresseissä olla mahdollisimman selkeä, välttää monitulkinnaisuutta jos oikeasti haluaa tulla ymmärretyksi oikein.

  5. Tai no, oikein… tarkoitan siis, ymmärretyksi niin, että haluttu viesti merkitsee vastaanottajalle samaa kuin lähettäjälle. Jos ei monitulkinnaisuus tietenkin ole tietoista eikä halutakaan antaa selkeää viestiä.

Comments are closed.