Hetki Keskiviikkona

Baarimikko nostaa katseensa toastista, jota on valmistamassa, minuun: Mitäs saisi olla? Vastaan kysymykseensä olutmerkillä jota kyseisellä baarilla on hanassa. Baarimikko kääntää katseensa takaisin toastiin jota on valmistamassa. Paistaa leipäannosta hetken, siirtää luomuksensa grillistä lautaselle, ottaa lautasen käteensä ja siirtyy baaritiskin sille puolelta jolla asiakkaat yleensä ovat. Ei minulla ole kiire, vaikka hiukan janoa tuntuisi olevan: Hyvä vaan, että se joka on leivän tilannut saa sen lämpimänä. Baarimikko istahtaa baaritiskille ja haukkaa palan toastista jonka oli juuri valmistanut. Istuu siinä sitten syömässä, keskittyen ruokaansa – näyttää maistuvan, ei näytä huomaavan mitään ympärillänsä. Minulla on yhä jano. Tilasin oluen, mutta hän joka kysyi mitä halusin, kysyi mitä halusin ja siirtyi sitten syömään: Päätti olla välittämättä. Kunhan nyt vaan kysyi. Jotenkin hyvin Kaurismäkimäistä, joka tietenkin sopii oivasti Corona Bariin. Varmistan kuitenkin kännykän näytöltä, ettei enää ole 1990-luku. Ei ole. Enkä ole mustavalkoisessa elokuvassa, näen värejä ympärilläni. Toistan hiukan myöhemmin juomatoiveeni toiselle baarimikolle, in english. Saan sen josta olen valmis maksamaan ja raha vaihtaa omistajaa. Vessan ovella tulee vastaan Stefan Lindfors.

3 thoughts on “Hetki Keskiviikkona

  1. Kummasti samanlainen keskiviikko kuin minun perjantaini taannoin. Ja maanantai. Ja torstai. Se olikin viimeinen kerta, kun kävin Coronassa. Saavat olla vitun viileitä ilman minun rahojani.

Comments are closed.