Sähkön sävel

Tapahtui pari päivää sitten.

Kelloradio herätteli ja siinä maatessani kuulin uutisten lukijan kertovan miten Helsingin Energia on polkaissut nettiin palvelun, jossa voi tunnin tarkkuudella nähdä sähkökulutuksensa. Loistavaa, mietin ja päätin uutisen olevan hyvän alun päivälle.

Siinä sitten aamukahvia hörppiessäni jäin mietin mitä kaikkea hyödyllistä voisi tehdä sähkön kulutusdatalla ja päätin käydä tarkistamassa miltä data näyttää. Kuulemani uutisen mukaan tilastoja pääsisi katselemaan tiedoin jotka löytyvät laskusta (asiakasnumero, käyttöpaikkatiedot jne).

Surffasin itseni Helsingin Energian sivuille ja silmäilin sivun läpi. En nähnyt asiasta mainintaa. Missä data, mietin. Energianeuvontaa? Ei se. Ei löytynyt sivun Flash-elementistä… missä? Ahaa! Kun sitten luin tekstit tarkkaan läpi, löysin etsimäni: Sävel+. Mikä ihmeen nimi on Sävel+? Sähköä ja musiikkia? Ei vaan raportointi. Ei ihme etten huomannut tuota erityisen helposti. Onkohan tuo nimi samaa sukua kuin Helen (Helsingin Energia)? hkövelka? kenöivää voimaa ja elektrisiteettiä? Plus.

Ai noita markkinointiveijareita ja niiden brändäysjuttuja… voi voi. No, palvelu löytyi. Tai juttu sähkönkulutusraportointipalvelusta löytyi. Luen mitä kirjoittavat. Nimi on vanhaa perua, omaa kulutusta voi verrata toisiin vastaaviin talouksiin ja voi asettaa tavoitteita. Okei, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kirjautumaan vaan.

Argh. Sävel+ on flash-applikaatio. Voi ei. No, katsotaan mitä se osaa, ajattelin. Käy ilmi, että en voi kirjautua katsomaan energiankulutustietojani noin vaan: Minun pitää ensin rekisteröidä tunnus Helsingin Energian palveluun. Miksi ihmeessä? Eikö laskusta saatavat tiedot ole tarpeeksi uniikkeja? Onko tämä joku tietoturvajuttu, ettei kukaan muu pääse näkemään sähkökulutustani? Eikö näin herran vuonna 2010 voisi asiaa hoitaa paremmin, olenhan jo asiakas ja Helsingin Energialla on tietoni… Varmaan voisi, mutta usein jäykkyys johtuu vanhoista järjestelmistä, oletan asian olevan näin nytkin. Voin vain läpsäyttää kämmenen otsaani, huokaista ja jatkaa.

Ja mikä rekisteröinti. Niin käyttäjätunnuksen kuin salasanan pituus on rajattu (tunnus 9 merkkiä, salasana 12), mutta siitä viitsitä kertoa etukäteen (joka aiheutti hiukan ongelmia myöhemmin kun salasanastani jäi jokunen merkki pois rekisteröinnissä). Vapaaehtoinen sähköpostiosoite? Ei näin.

En saa rekisteröintiä toimimaan Chromella (“Microsoft VBScript runtime error ‘800a0009′”). Vaihdan selainta, rekisteröidyn ja kirjaudun usean virheilmoituksen ja yhden kadonneen salasanakyselyn jälkeen (jolloin huomasin, että salasanastani puuttui merkkejä) palveluun.

Päästyäni vihdoin kirjautumaan Sävel+-palveluun, saan eteeni käyttöehdot. Selaan ne läpi ja huomaan, ettei niitä voi lukea kokonaan läpi, mutta ne ovat kuitenkin pakko hyväksyä. Alla olevassa kuvassa näkyy miten lause jää kesken. mitenköhän se jatkuu? (Ehkä näin: “syntyvät kulut käyttäjälle itselleen, mitään siitä sen kummemmin ilmoittamatta.”?)

Helsingin Energia, Sävel+, käyttöehdot

Kun viimenkin olen palvelussa, huomaan miten ensimmäisessä näkymässä minulle tarjotaan tietoa asunnosta jossa en ole asunut kuuteen vuoteen. Sävel+ nimittäin jostain syystä muistaa kaikki ne sähkönkulutuspaikat jotka joskus ovat olleet nimissäni. Tämä tarkoittaa sitä, että aina kun kirjaudun Sävel+-palveluun, minulle tarjotaan turhaa tietoa ja joudun joka kerta itse kertomaan palvelulle, mikä on nykyinen kämppäni (vaikka Helen sen ihan varmasti jo tietää).

Kaiken tämän jälkeen olen kyllä ihan tyytväinen siitä energiankulutustiedosta johon pääseen käsiksi. On kulutusta tunnin tarkkuudella, vertailumahdollisuus muihin kuluttajiin ja esimerkiksi kulutustavoitteiden asettamista.

Mutta miksi tämä kaikki tieto on lukkojen takana Helenin muurien sisällä – siellä missä ihmiset aika harvoin ovat? Missä on työpöytä-widgetti joka kertoo samat asiat? Entä iPhone-/iPad-sovellus? Ehkä energiankulutusruudunsäästäjä? Facebook sovellus jolla voisi spräädäillä kavereille, että minä se osaan säästää sähköä. Kaikki sellainen mitä aamulla uutisen kuultuani ehdin kuvittelemaan.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että Sävel+ on ihan kiva palvelu, mutta joka muuriensa ja lukituksensa vuoksi valitettavasti on helppo unohtaa lojumaan jonnekin internetin nurkkan ja on siksi aika hyödytön. Nyt vois joku nettipulju, joka ymmärtää miten netissä toimitaan, käydä selittämässä Helenille, että Sävel+ tarvitsisi API:n, jotta pavelusta tulisi hyödyllinen.

15 thoughts on “Sähkön sävel

  1. En minäkään HELENin toteutuksesta erityisemmin pitänyt. Ymmärrän (teoriassa) miksi sähkönkulutustiedot ovat suojattuja, siellä on kuten huomasit tieto siitä koska olet asunut missäkin ja vieläpä MITEN olet siellä asunut. Näen omista käppyröistäni selvästi koska olen ollut kotona ja koska asunto on ollut tyhjä, asia joka voi varmaan joidenkin mielestä olla salassapidettävää tietoa. Käppyröistä kävisi myös kätevästi ilmi jos harrastaisi esim laajempaa kasvihuonetoimintaa esim foliovuoratussa vaatekaapissa tms (jota kuulemma on laajasti liikkeellä nykyään). Aikoinaan ollessani sähköyhtiössä töissä ajattelin miten kätevästi olisin saanut kotipuutarhurit seulottua aika onnistuneesti asuntokokoa ja tyypillistä ko asuntokoon sähkönkulutustietoa vertaamalla ihan muutamilla SQL-lauseilla (eli tästä ilmainen vihje poliisille). Ei missän tapauksessa 100% varma menetelmä mutta aika hyvään osumatarkkuuteen pääsisi veikkaan..

  2. En joutunut kokemaan samoja haasteita rekisteröitymisen kanssa, koska olen joskus jo rekisteröitynyt asiakkaaksi. Odotin, että rekisteröinti pitäisi tehdä uudestaan, mutta ilokseni huomasin vanhojen tunnusten toimivan.

    Flash (tai Flex) toteutuksesta olen samaa mieltä. Tuntuu aika turhalta, että koko palvelu tehdään näin, mutta onneksi tämä kuitenkin toimii kohtalaisesti. Toivotaan, että API:a, widgettiä tai vastaavia tulisi seuraavassa versiossa. Mielelläni katselisin työpöydällä miten sähkö virtaa.

    Tuntien tarkuudella tajottava data kannusti minua ainakin seuraamaan tarkemmin mihin sähköä menee. Täytyy ihan pitää kirjaa sähkölaitteiden käytöstä, jotta saa verrattua kulutusta ja laitteita.

    Tosin en tiedä mitä sitten pitää tehdä. Ruokaa on kokattava ja pyykit on pestävä. Laitteiden vaihtaminen on sekin kallista, joten saattaa olla että kulutus ei helposti vähene.

  3. Hannu: No jos se olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi. Juuri siksi, että se ei ole helppoa (tai sitä ei koeta helpoksi) on tärkeätä tuoda asia näkyville, visualisoida ja kannustaa oikeaan suuntaan.

    Sitäpaitsi energian säästäminen on siksi vaikeata, että siitä puuttuu välitön tyydytys (tutkimusten mukaan jos ihmisille tarjoaa kympin heti tai kaksikymppiä puolen vuoden kuluttua, jengi valitsee kympin heti). Jos jostain näkisi, että kun sammutan vessan lampun tilille tipahtaa rahaa, säästäisin paljon aktiivisemmin. Nyt saan laskun jokusen kerran vuodessa, siinä on jotain graafeja… njaah. Ja jälkikäteen voi olla vaikeata yhdistää kulutusta tottumuksiin (hmm… mitäs minä teinkään tuossa kolme kuukautta sitten kun noin meni sähköä).

  4. pni: Tarkoitin lähinnä helpolla, sitä että uusien kodinkoneiden ostaminen ei välttämättä ole järkevää. Vaikka sähköä kuluisi vähemmän, näkyvät kustannukset ja kuormitus muualla. Ja sen yhtälön laskeminen on varmasti vaikea tehtävä perusjampalle.

    Passi: haluaako ne oikeasti vähentää sähkön käyttöä? En tiedä Helsingin energian bisneksestä tarpeeksi, mutta jos kaikki säästävät niin eikös se ole suoraan tuloista pois? Tosin voi hyvin olla, että kotitaloudet ovat pisara meresssä verrattuna yrityksiin.

    Propsit kuitenkin palvelusta. Nyt täytyy itse aktivoitua ja selvittää mitä voi tehdä.

  5. Passi: Mitä jos sähkön käytöstä saisi plussapisteitä, mutta säästämisestä s-bonuksia? ;-)

    Hannu: No nythän mä hokasin mitä sä tarkotit :)

  6. Ei tietystikään haluaisi, mutta vääjäämättä siitä pitää puhua ja tukea jos nykymaailmassa haluaa näkyä positiivisena. Tämän vuoksi ehdotinkin mainosrahoitteista kimppadiiliä niin ei valu nekään “säästön” myötä menetetyt rahat pois omasta laarista.

    Ja toisekseen: uskotko, että tässä teknologisessa kehityksessä sähkönkulutus laskuun kovinkaan nopeasti lähtisi, vaikka säästää yrittäisikin?

  7. Minun korvaani särähti pahiten “jolloin huomasin, että salasanastani puuttui merkkejä”, jonka tulkitsin niin että palvelu palautti sinulle itse syöttämäsi salasanan kun unohtunutta kyselit.

    Olin jo siinä toivossa, että tänä päivänä kun palveluiden murroista ja huonoista salasanoista uutisoidaan jopa tavisten uutismedioissa, ettei salaamattomia salasanoja enää löytyisi uusista palveluista. Huononkaan salasanan salaaminen ei tietenkään mitään auta, mutta missä muualla on menty metsään jos noinkin perustavanlaatuisessa piirteessä on tingitty?

    Itse näkisin mielelläni että tuossa voisi käyttää pankkitunnuksia, joilla voisi olla melko varma siitä että henkilö on kuka väittääkin olevansa. Lisäksi “pilven” käyttäminen on muodikasta, kun hyvin tehty toteutus tarvittavasta sovelluksen osasta on jo olemassa. Oauth ei valitettavasti ihan vielä ole korvaava vaihtoehto.

    Pidän melko omituisena että toteutus voi olla niin höveli, kuin millaisen kuvan tekstistäni saan. (En ole jaksanut etsiä sähkölaskuani että voisin itse kokeilla just nyt heti paikalla.) Kun itse viime vuosikymmenellä tein työtä sähköyhtiölle, oli tietoturva hyvinkin ykköspaikalla.

    Toisaalta API:n puuttumisen uskon johtuvan juurikin tietoturvan säilyttämisen halusta. Koska johan valtakunnallisissakin medioissa uutisoidaan huonoista salasanoista…

  8. Omalla kohdallani data oli aika lannistavaa koska mittarini luetaan näemmä kerran vuodessa! Siinä on hyvä haarukoida kululutksia.

    Pitää muuten kehaista, nuukia olemme olleet. Kolmehenkinen perheemme (noh, kolmas on vasta vauva) kulutti viime vuonna 1383 kWh sähköä josta maksoimme noin satasen. Siirto maksoi 80e lisää. Lisää ei kyllä helpolla enää voi säästää, pitäisi alkaa tinkiä ruuanlaitosta tai valaistuksesta. Koska siirron osuus on noin musertava ja kokonaissumma pieni, on oikeastaan aivan sama mitä itse sähkö maksaa. Puoletkaan lisää hintaa ei juuri taloutta hetkauttaisi.

  9. Tino: Kerran vuodessa on pitkä väli – se kannustaa säästämään samalla tavalla kuin kerran vuodessa pidettävät kehityskeskustelut kannustavat kehittymään: todella huonosti, eli ei juurikaan. Mutta teillähän homma näyttäisi toimivan ilman ylimääräisiä kannustimiakin. Hienoa.

Comments are closed.