Rajoitus, siistiminen, ymmärrys

Mikäköhän HS.fi:n jutussa Kansanedustaja haluaa kieltää wicca-aiheiset uutuuskirjat kauhistuttaa eniten?

Se, että tämän maan suurimman uskonnollisen ryhmän edustaja haluaa rajoittaa fiktiota? Se, että fiktiota ‘siistitään’ sitä käännettäessä? Tai ehkä se, että kustantamon julkaisujohtaja ei ymmärrä mitä julkaisee?

3 thoughts on “Rajoitus, siistiminen, ymmärrys

  1. Mietin tuota siistimisaspektia aamiaispöydässä. En tiedä, millaiset käännösoikeudet kirjaan on ostettu, mitä kirjailija tietää, mitä käännössopimuksessa lukee, mutta normaalisti noin radikaalisti ei saa muokata ilman lupaa. (Minun käsitykseni mukaan tuossa rikottaisiin hyvää käännöstapaa.)

    Voi tietenkin olla, että nuortenkirjallisuuden käännättämisessä on toisenlaisia käytäntöjä ja että tuollaista tapahtuisi enemmänkin. (En ole suomentanut nuortenkirjallisuutta.)

  2. (…) saimme kuulla, että wicca-uskonto on oikeasti olemassa (…)

    Hienoa. Ainut lohtu on että kustantaja tuntee samanlaista varovaisuuden tarvetta “oli sitten kyse mistä tahansa uskonnosta”, esmes kristillisestä. Tämä spinni ei kuitenkaan tainnut olla KD:lle se toivottu. Wiccojen “sarvijumala” muistuttaa ulkoisesti erehdyttävästi kristittyjen sarvipäätä.

    Samaa mieltä Jussin kanssa olen kuitenkin että sisältöä on saksittu, ei ainoastaan käännetty. Vähän niinkuin valtavirran äänitteiden tai radioasemien compressor/limiter-vimma. Onkohan kirjailijalle ilmoitettu?

    Samalla tulee mieleen että mikä tahansa uskonto voi olla vaarallinen, jos siihen uskoo.

Comments are closed.