Kun noin vuosi sitten sain kultaisen kengänjäljen takapuoleeni ja viimeinen päivä toimistolla oli ohi, päätin käyttää lisääntyneestä vapaa-ajasta osan liikkumiseen. Minun tapauksessani kyseessä oli lähinnä käveleminen, mutta osittain myös juokseminen.
Olen kanniskellut askelmittaria mukanani päivittäin jo viiden vuoden ajan ja siitä on on tullut minulle keppi ja porkkana. Alle 10 000 askeleen päivät ovat keppi, yli ovat porkkana. Toimii minulle.
Tähän väliin hehkutus: Omron Walking Style II on aivan loistava askelmittari. Omani olen vahingossa pessyt pesukoneessa kolme kertaa ja laite toimii vieläkin. Se on laadun merkki sanon minä.
Askeleiden toimivuus keppinä ja porkkanana on parempi, kun tuloksia seuraa ja aikaisemmin olen seurannut pedometerini numeroita lähinnä laitteen näytöltä – poikkeuksena ulkomaanmatkat, jolloin olen kirjannut pieneen mustaan muistikirjaani paljonko on reissun päällä kävelty – mutta alkaen viimeisestä päivästäni Gyllene Skorissa, olen kirjannut muistiin askeeleeni ja vuosi tuli täyteen viikko sitten perjantaina. Se oli tavallaan jännä hetki, sillä en ollut juurikaan pitkin vuotta katsellut kirjaamiani lukuja erityisen tarkkaan. Toisinaan tarkistin keskiarvon, sillä olin asettanut itselleni 10 000 askeleen vuosikeskiarvotavoitteen ja halusin tietää tilanteen.
Alla olevassa graafissa näkyy kolme asiaa jotka askelmittari osaa kertoa ajalta 12.6.2009 – 11.6.2010: Kokonaisaskelmäärä vaalean sinisellä, ns. aerobiset askeleet (eli yli 60 askelta minuutissa) tumman sinisellä sekä aerobisiin askeliin käytetty aika (vähintään 10 minuuttia yhteen menoon) mustalla. Siinä ei näy liikutun matkan pituutta koska se on niin epäluotettava tieto, eikä poltettuja kaloreita sillä se on ihan huuhaata. Harmaa ja valkoinen pystyjako kuvaa vuosineljänneksiä.
(katso isompi kuva tästä.)
Kevyttä analyysiä
Kirjattuja askelia on 354 päivältä. Puuttuvat johtuvat joko patterin loppumisesta (mittaria ei tule aina katsottua päivittäin) tai siitä, etten muistanut kirjata askelia taulukkoon ajoissa ja jonkun päivän tiedot olivat jo ehtineet kadota laitteen seitsemän päivän muistista.
Tavallaan olisi kiva jos askelmittarin voisi kytkeä suoraan tietokoneeseen. Sellainen mallihan on kyllä olemassa mutta en usko, että se kestäisi kolmea pesukertaa sillä siinä on reikä USB-kaapelia (ja samalla vettä) varten. Langaton, esim. Bluetooth, voisi olla hyvä, mutta se söisi tietenkin patteria. Hyvinhän tämä oikeastaan menee näinkin.
Yhteensä kirjattuja askelia vuoden ajalta on 3 268 652. Jos jokainen askel olisi ollut sen 83 cm jonka olen joskus askelpituudekseni mitannut, tekisi tuo 2713 km, mutta askelten pituudet vaihtelevat (lähinnä ovat usein mitattua lyhyempiä) enkä siksi uskalla edes arvioida askellettua matkaa.
Eniten askeleita yhden päivän aikana on kerääntynyt 20.7.2009, jolloin tuli talsittua, lähinnä Antwerpenissä, 27 887 askelta (näkyy graafissa toisena piikkinä ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ensimmäinen piikki on ‘vain’ 27 598 askelta). Vähiten käveltynä päivänä mittariin kertyi vain 994 askelta (huhtikuun neljänneltä tänä vuonna, jolloin olin sairaana – askeleet lienevevät kauppareissulta). Graafin kolmanneksi korkein piikki on kävelyä Bangkokissa 9.1.2010: 21 509 askelta.
Pitänee mainita, että kotona liikkuessani askelmittari ei usein mittaa mitään, sillä kotona tulee liikuttua ilman mittaria. Monet pyykkikoneen tyhjennykset, siivoukset ja vaikka mitkä ravaamiset eivät siis näy tilastossa. Samoin on joskus pidempiä hetkiä matkoilla jolloin mittari ei ole mukana (laite näyttää kestävän pesun koneessa, mutta epäilen ettei kuitenkaan esimerkiksi merivettä). Ja sitten on tietenkin niitä päiviä jolloin en kävellyt erityisemmin paljon, mutta uin ja laskin sen hyväksi asiaksi liikkumisen puolesta (sitä saa mitä mittaa).
Tavoite?
Keskimäärin vuoden mittaan otin 9286 askelta per päivä. En siis päässyt ihan kymppitonnin tavoitteeseen, mutta se ei harmita. Olen oikein tyytyväinen tulokseen.
Ensimmäinen puoli vuotta meni hienosti: Keskimäärin 10 612 askelta/pvä. Toinen puolikas sitten huonommin: 7975 askelta/pvä. Miksi? Kaksi asiaa tapahtui joista yksi on sää. Vaikka tykkään lumesta, on siinä tarpominen raskasta ja silloin riittää lyhyempikin reitti. Toinen asia joka tapahtui oli toimistotyö helmikuusta lähtien. Kaksi kuukautta siinä meni n. 5000 askeleen keskiarvolla kun huomasin, että kunto rapistuu ja paino nousee. Oli tehtävä asialle jotain. Ja kuten graafista näkyy, huhtikuusta lähiten olen urheasti kasvattanut askelmäärää (myös aerobista), mutta vaikka miten nämä kaksi viimeistä kuukautta olen puskenut askelta mittariin, en saanut keskiarvoa yli kymppitonnin (viimeinen kuukausi yli 12 000 keskimäärin/pvä).
Aerobisia askeleita (joka on siis Omronin käyttämä termi, ei minun keksimä), eli yli 60 askelta minuutissa vähintään 10 minuutin ajan yhteen menoon, vuoden aikana keskimäärin 4 130/pvä joka ajallisesti on n. 35 minuuttia/pvä. Eli puoli tuntia nopeata kävelyä tai juoksemista per päivä. Ihan ookoo, kai. Ensimmäisen puolen vuoden mittaan aerobisia askelia ja niihin käytettyä aikaa on enemmän kun toisen mittaan, mutta viimeisen kahden kuukauden puristuksen aikana (ja tähän olen aika tyytyväinen) olen liikkunut aktiivisesti päivittäin noin 51 minuutin ajan ja 6 222 askeleen verran, huolimatta toimistotyöstä (valoisat illat auttavat).
Mitäs sitten?
Olen tästä projektista oppinut sen, että päiväkohtaisia askelmäärärajoja ei pidä itselleen asettaa, sellainen on liian ahdistavaa. Viikkokeskiarvo on hyvä juttu, se joustaa: Jos yhtenä päivänä ei tule kerättyä tarpeeksi voi (haluaa?) jonain toisena korjata asian.
Koska askelten kirjaaminen muistiin konkretisoi askelmittarin tiedon, vahvistuu mittarin keppi ja porkkana -efekti ja sillä on positiivinen vaikutus liikkumiseeni. Taidan siis jatkaa askelten kirjaamista muistiin. Ehkä seurantaan pitäisi lisätä vielä elopainokin… hmm…
1 comment
Comments are closed.