Kreisiä

Mitä jos Hesarin juttu olisikin olisikin näin:

Helsinki harkitsee aurinkokennojen osittaista kieltämistä
Virkamiesten laatima raportti ehdottaa, että Helsinki ryhtyisi rajoittamaan tiukasti aurinkokennojen asentamista. Toteutuessaan ehdotukset estäisivät energiateollisuuden kanssa kilpailevien aurinkokennojen asentamisen suuresta osasta kaupunkia.

Yhtä kreisiä.

*

myöhemmin Facebookissa:

– No kun siis. Maalämpö kaukolämpöalueella kasvattaa sähkönkulutusta vähentämättä hiilidioksidipäästöjä.

– Jaha. Miksi tuo hesarin juttu sitten ei kerro sitä tietoa vaan laittaa maalämmön nyrkkeilykehän yhteen kulmaan ja kaukolämmön toiseen?

– Koska toimittaja on suuri tolvana eikä tiedä mistä puhuu. Maalämpö on kolmannekseltaan sähkölämpöä, mutta kaukolämmön lämpö otetaan talteen sähkön tuottamisesta.

– Miks näitä keskusteluja ei saa automaagisesti blogin kommentteihin? Grr.

– Tulinpa sitten blogista kommentoimaan tänne; mielenkiintoista tuossa kuviossa on kuitenkin se, että Helsingin kaukolämpö tuotetaan kivihiilellä (maalämpöpumpun vaatima sähkö voidaan tuottaa ympäristöystävällisemmin) ja sen hinta on muutenkin jotain ihan muuta kuin mitä tuollaisesta lähes ilmaisesta oheistuotteesta tarvitsisi veloittaa, edes kaukolämmön jakeluverkko ja sen ylläpito huomioiden.

Kaukolämpö (ja erityisesti koko ajan kasvava kaukokylmä) on Helenille rahasampo ja Helen taas tuo merkittävän osan kaupungin kassasta joten ei mikään ihme että tuollaiselle kiellolle yritetään keksiä jos jonkinlaista perustellulta kalskahtavaa syytä.

– Sitten on tietenkin tuokin puoli.

– Maalämmön käyttö vähentää sähkön kokonaiskulutusta vain, jos sillä korvataan sähkölämmitystä. Muuten se lisää siitä. Jokainen ymmärtää edellisestä seuraavan, että Helsingin hiilenpoltto ei maalämmöllä vähene.

– Itseasiassa Helsingissä on ainakin 8 huippulämpökeskusta, joissa kaukolämpöä tuotetaan kylminä aikoina raskaalla polttoöljyllä (hyvin kallista), eikä varsinaisten voimalaitostenkaan tuotanto ole ollut enää aikoihin kylmällä ilmalla sähköntuotannon sanelemaa, vaan kaukolämmön vuoksi pyörivien voimalaitosten ylimääräistä sähköä myydään sitten sähkömarkkinoilla hyvinkin halvalla.

Kaukolämmön osalta Helsinki on siis omavarainen -27 lämpötilaan saakka, mutta tuolloin jo osa kaukolämmöstä tuotetaan öljyllä (kaikki huippulämpökeskukset käytössä 100% teholla) ja normaalit voimalaitokset pyörivät nimenomaan kaukolämmön tuotannon ehdoilla.

Sinänsä kaukolämmön käytön väheneminen kyllä vähentää hiilen ja etenkin öljyn polttoa Helsingissä. (Lähde: Helsingin Energialla vuosikymmenten uraa edelleen jatkava lähipiirin henkilö)

– Mulle ei tule Hesaria eikä nettijuttu avaa asiaa kovin pitkälle, mutta yksi potentiaalinen syy maalämmön rajoittamiseen ainakin kaupunkialueella voi olla myös maanalainen asemakaava joka estää maalämmön aika pitkälti erityisesti tiheässä kaupunkirakenteessa. Meillähän on keskustapuistoja joiden alla on pahimmillaan alle 25 senttiä multaa ennenkuin alkaa tunnelit ja intrarakennelmat. Tämäkin siis _voi_ olla tuossa hommassa takana ainakin osittain

4 thoughts on “Kreisiä

  1. Normaalin hs.fi:n artikkeli oli aika tynkä, mutta “verkkolehdessä” [sic] se oli hyvin selitetty. Uskallan lainata siitä osan tänne (pni poistanee jos ei ole soveliasta).
    Ke 25.8.2010 HS kertoi seuraavaa:
    “(R)aportin mukaan maalämpökaivoja ei saisi porata ydinkeskustaan, kantakaupunkiin eikä esimerkiksi Vallilaan ja Keski-Pasilaan. Kielto koskisi myös kallioalueita, jotka soveltuvat maanalaisten tilojen rakentamiseen”.
    Paperihesariin oli liitetty jopa kartta jossa esim Sipoonkorpi, minne metroa ilmeisesti on kaavailtu, oli rajattu ei sallituksi alueeksi ja voin kuvitella “jopa 200m syvien” nykymuodossa valvomattomasti rakennettujen lämpökaivojen vaikeuttavan sen ja muiden tunneleiden rakentamista.
    Ilmeisesti myös ympäristöriskeistä, kuten pohjaveden pilaamisesta, ollaan huolissaan mikäli “pintavesi sekoittuu pohjaveteen, — pohjaveden kulkureitti muuttuu, — tai lämmönsiirtoaine vuotaa pohjaveteen”.

    Kieltämättä nämä kaikki olisi voinut, ainakin pikaisesti mainita, maksuttomassakin artikkelissa ettei siitä niin suurta kalabaliikkia olisi syntynyt…

  2. rahina: Lainaus on toki sovelias, koska se liittyy asiaan, selkeyttää alkuperäisen artikkelin (hs.fi:n avoimella puolella julkaistun) asiasisältöä ja tarjoaa pohjan debatille saman artikkelin eri versioiden sisällön vertailusta.

    Mitenköhän on? Ohjaakohan huono ja ilmaiseksi tarjottu juttu verkkosivulla lukijoita kohti maksullista sisältöä vai syökö hutiloidusti tehty ja julkiseksi laitettu sisältö joukkotiedotusvälinetuotteen uskottavuutta?

Comments are closed.