skrubu

kesän ilmasto
hiilisormenjälkiä
ovenpielessä

Tämänpäiväisen maanantaipoppibiisin on Footloose-elokuvaa varten kynäillyt Jim Steinman ja Dean Pitchford ja sen esittää Walesilainen raspikurkku Gaynor Hopkins joka paremmin tunnetaan taitelijanimellään Bonnie Tyler: Holding Out for a Hero.

Bonnie Tyler – Holding Out For An Hero
Uploaded by magik-man2. – Explore more music videos.

–
Katso lisää maanantaipoppia

Englannissa ollaan niin ystävällisiä, että lakaisukoneessa, heti sen tekstin alla jossa ilmoitetaan laitteen olevan hitaasti liikkuva, pyydetään anteeksi hitaudesta mahdollisesti aiheutuvaa epämukavuutta.

Hotelleissa, varmaan kaikissa, on nykyään jonkinlainen tiedote pesuhuoneessa siitä, että miljoonia pyyhkeitä pestään päivittäin ihan turhaan ja että jos haluaa säästää luontoa voi samaa pyyhettä käyttää useamman päivän ajan – pitää vaan muistaa olla heittämättä pyyhettä lattialle tai ammeeseen. Kuitenkin aika monessa hotellissa (tai B & B:ssä) vaikka pyyhkeen laittaa kuivumaan, kuin kotona ikään, se vaihdetaan kuitenkin. Sitä jää miettimään tuollaisten ”säästä luontoa” -ilmoitusten tarkoitusta. Ajatus on hyvä. Mikseivät majoituslaitokset itse toteuta sitä?

Kännykän GPS:n mukaan nollameridiaani oli noin sata metriä Greenwichin nollapituuspiiristä itään ja vanha nolla 0.0014 astetta lännessä. Kävin molemmilla.

Matkalla (21.7. – 3.8.) askelmittari mittasi 242352 askelta, eli keskimäärin 17310 askelta per päivä. Vähiten askelia 3.8. (takaisintulopäivä): 5747. Eniten askelia 22.7. (Lontoota sinne tänne): 27268.

Englantilaisissa kaupungeissa ja kylissä on enemmän roskiksia tarjolla kuin Helsingissä koskaan.

Cornwall on hienoa seutua. Jylhä rannikko. Nousu- ja laskuvesi on jännä näky tällaiselle tallaajalle jolle se ei ole arkipäivää.

Kuviakin on. Flickristä löytyy uk10 tagilla. Myöhemmin samalla tagilla räpsyblogista, mutta ei ihan vielä (pitää saada vanhemmat alta pois ensin).

Päivitys perjantaina 13. elokuuta: No nyt, kuvablogin tagilla uk10 on eka kuva julkaistu.

Niin, ja tietenkin Doom Bar (Sharp’s), Landlord (Timothy Talylor), SA Gold (Brains), Greene King IPA, Haymaker (Hook Norton), Deuchar’s IPA, Southworld Bitter (Adnams), London Pride (Fuller’s Real Ale), Wandle (Sambrook’s), Tawny Owl (Cotleigh), Branoc (Branscombe Vale), Otter Bitter, Dartmoor Best Bitter (St Austell), Cornish Coaster (Sharp’s), Betty Stogs Bitter (Skinner’s), Summer Lightning (Hopback), One And All (Keltek), Clouded Yellow (St Austell), Castle Special (Tintagel), Bay View Sunset (The Bay View Inn), Gem Bitter (Bath Ales), Best Bitter (Palmer’s), Bellringer (Abbey Ales), Stark Raven (The Raven), Raven (The Raven), Harbour Master (DBC), Abbot Ale (Greene King), Oxford Prospect (Shotover), White Horse Bitter, Oxford Gold (Brakspear), Doctor Morton’s Truth Serum (Abbeydale), Brakspear Bitter, Tollgate High Street Bitter, Old Hookey (Hook Norton), I.K.B. (Wickwar), Hobgoblin (Wychwood) sekä kolme muuta (joista yksi oli olut kylässä nimeltä Beer) joille en löydä järkeviä linkkejä (syytän hutiloiden tehtyjä muistiinpanoja).

Kirjoitin kolmisen viikkoa sitten, miten Posti/Itella lähetti takaisin tilaamani paketin, kun säilyttävät paketteja tuloviikon sekä kaksi seuraavaa (joka aika usein riittää, mutta loma-aikoina ei niinkään).

Olin siis tilannut moo.comista pieniä kortteja, joilla ajattelin ripotella tietoisuutta kirjastani ympäri Englantia, jonne olin matkalla.

Mitä en edellisessä kirjoituksessa maininnut (mutta josta päätin kirjoittaa jos homma toimii) on se, että kun olin varmistanut ettei postitoimistossa todellakaan enää ole pakettiani, otin yhteyttä Moon asiakaspalveluun: Lähetin keskiviikkona (14.7.) Moolle kertomuksen siitä mitä oli tapahtunut ja, koska tarvitsin tilaamani kortit matkalle Englantiin ja Moon euroopan toimintojen sijaitessa sopivasti Yhdistyneissä kuningaskunnissa, kysymyksen josko voisivat lähettää palautetut korttini mahdollisesti siihen hotelliin Lontoossa jossa tulen asuskelemaan jokusen päivän ajan.

Saman päivän aikana, ennen kuin asiakaspalvelu ehti vastata, sain Moolta automaattisen viestin: Olivat huomanneet, että jotain häikkää näyttäisi olevan enkä nähtävästi ole saanut korttejani. Pyysivät ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun. Tämänhän olin jo tehnyt, joten jäin odottelemaan.

Vielä samaisen keskiviikon aikana, asiakaspalvelusta vastattiin. Kertoivat, että voivat lähettää uudet (!) kortit hotelliini Lontooseen pikapostina (ilman lisäkuluja), jolloin niiden pitäisi saapua perille ollessani paikan päällä. Eivät uskaltaneet vedenpitävästi luvata korttien ehtivän perille ajoissa, mutta lupasivat yrittää.

Kiitin asiakaspalvelua vuolaasti ja he puolestaan regoivat kiittämällä kiitoksista.

Viikkoa myöhemmin, keskiviikkona 21.7. Lontoossa, kun hotellin pakolliset paperityöt oli tehty ja huoneen avain livahtanut taskuuni, mainitsen vastaanotossa palvelevalle henkilölle, että lähipäivinä tänne saattaa hyvinkin saapua paketti nimelläni. Hämmennykseni oli suuri ja iloni lähes rajaton, kun kävi ilmi, että Moolta olikin jo paketti odottamassa minua. Sain kuin sainkin korttini.

Aivan loistavaa palvelua Moolta! Siellä selvästikin on prosessit kunnossa, asiakkaista oikeasti välitetään ja asiakaspalvelu on todellakin palvelua.

Moo on hyvä.

Koska ei kahta ilman kolmatta, jatkuu maanantaipoppi kotimaisissa merkeissä tänäänkin (edelliset: Ragnar Hare ja Paul Oxley’s Unit).

Vuonna 1980 perustettu yhtye Broadcast julkaisi kolmannen levynsä vuonna 1983, antoi sille nimeksi Who’s Got the Ball ja siltä soi tänään nimibiisi.

–
Katso lisää maanantaipoppia