skrubu

Jokos joku on kirjoittanut sellaisen kirjan jossa länsimainen maailma, ei niin hirveän kaukana tulevaisuudessa, romahtaa, joutuu kaaokseen tai muuten sekoaa niin pahasti, että monet ihmiset pakenevat kohti vähemmän kehittyneitä maapallon kolkkia. Suurin osa pakenevista ei kuitenkaan pysty elämään ilman Pilveä, eli koko pallon laajuista tietoverkkoa (joka myös on riippuvuutta aiheuttava), vaan jäävät päätteineen jonnekin josta saavat yhteyden Pilveen ja jossa on myös sähköä (rajallisesti) tarjolla, mutta on kuitenkin mahdollisimman kaukana kaikesta mikä nykyään läntisenä sivilisaationa tunnetaan.

Siellä maanpaossa ollessaan nämä ihmiset tietenkin lisääntyvät ja lapset saavat oppia miten kaikki tieto löytyy Pilvestä. Ja seuraavakin polvi ehtii syntyä ennen kuin sota pamauttaa omasta mielestään hyvin edistyksellisen länsimaisen sivilisaation aikaan ennen nettiä, sähköä tai juuri ihmisiäkään. Vain ne jotka ovat paenneet selviävät, mutta ovat nyt ilman Pilveä tai sähköäkään sen puoleen.

Vaeltaessaan kohti lämpimämpiä alueita, pakolaiset tapaavat eteläisemmän maapallon alkuperäiskansoja – sellaisia jotka eivät juuri ole edes tienneet länsimaisen maailman noususta ja tuohosta. Pakolaiset, kolmessa polvessa, kertovat mistä ja miksi ovat tulleet. Alkuperäiskansat eivät tietenkään voi tajuta mistä pakolaiset puhuvat, koska länsimainen maailma on heidän kuvittelukykynsä ulkopuolella, mutta ottavat pakolaiset mukaan yhteisöönsä.

Elämä jatkuu. Alkuperäiset pakolaiset kuolevat, uusia sukupolvia syntyy ja vähitellen pakolaisten ja alkuperäiskansojen geenit ovat yhdistyneet.

Kaikki pakolaisten mukanaan tuoma tieto ja ymmärrys kutistuu vähitellen suullisena perintönä eläviksi tarinoiksi, jotka tulkitaan, muokataan ja yksinkertaistetaan sopimaan alkuperäiskansojen ymmärryksen viitekehykseen. Kaikki tieto löytyy pilvestä, pilvet ovat taivaalla, tieto on siis taivaassa eli taivaassa siis on oltava jokun henkilön, sillä vain ihminen osaa puhua ihmiselle. Jossain kaukana oli paikka jossa asiat olivat hyvin, mutta josta ihmisten oli poistuttava. Ehkä se sama kaikkitietävä taivaassa rakensi sen hyvän paikan…

Kai joku sellaisen kirjan on jo kirjoittanut.

The Bandin nokkamies Robbie Robertson julkaisi vuonna 1987 ensimmäisen toistaiseksi neljästä soololevystään: Robbie Robertson. Levyllä vierailevat niin U2 kuin Peter Gabriel.

Tämän maanantain poppibiisi on kyseisen levyn ensimmäinen kappale. Sillä esiintyy Peter Gabriel ja se on äänitetty Gabrielin kotistudiossa: Fallen Angel.

–
Katso lisää maanantaipoppia

Olen tässä jo jokusen ajan kiinnittänyt huomiota ratikoissa ja metroissa oleviin digitaalisiin näyttöihin jotka suoltavat uutisia, säätietoja ja HSL:n tiedotteita sekä kaupallisia viestejä. Se mikä niissä on herättänyt kiinnostukseni, koukuttanut mennen tullen, ei niinkään ole viestien sisältö vaan tekniikka ja siinäkin lähinnä sen kökköys.

Vaikka näyttöjen laskentateho ei näytä tarjoavan mahdollisuutta kuin säälittävän nykivään liikkeeseen, tuntuu siltä, että ilmoittajille on tärkeätä saada viesteihinsä jonkinlaista animaatiota.

Usein viestit, joiden alussa on animaatiota ennen itse pääsisältöä (ajatuksena varmaankin huomion herättäminen) töksätelevät esiin kuin kärsien visuaalisesta änkytyksestä (kyllä, herättää huomion mutta ei ihan toivotulla tavalla, olettaisin) ja kun on aika siirtyä itse pääviestiin kaikki menee ohi niin nopeasti, ettei sisällöstä saa selvää.

Tämä näyttäisi johtavan siihen, että jonossa seuraavana olevien viestien rytmitys menee täysin sekaisin. Yllättäen niin uutisjutut kuin kaupallisetkin viestit, joissa ei ole liikkuvia elementtejä, vilahtavat ohi alta aikayksikön. Hyvä jos ehtii uutisesta (otsikko ja pari lausetta) lukea puolet otsikosta kun ruudulla välähtää jokin kuva (oliko se ehkä viinimainos?) jonka jälkeen ruudulle ilmestyy HSL:n tiedote josta ei myöskään ehdi saamaan mitään selvää ennen seuraavaa kökköanimaatiota (hetkinen, mikä poikkeuslinja, missä?).

Ainoa asia joka tuntuu pysyvän aina ruudulla niin pitkään, että siitä saa selvää on säätiedotus.

Säätiedotusta lukuunottamatta koko näyttövehje tuntuu informaation jakelun (kaupallisen tai hyödyllisen) kannalta hyvin turhalta vehkeeltä. Käyvätköhän maksavat asiakkaat koskaan joukkoliikennevälineissä katsomassa mistä oikeastaan maksavat?

Aivan liian harvoin tulee käytyä katsomassa mitä Digicamera.netin uutisissa lukee. Syy satunnaisiin käynteihin on syötteen puute: Siellä missä minä pörrään ei ole mitään mikä muistuttaisi palvelun olemassaolosta.

Siksipä pykäsin pystyyn muistutussyötteen jossa ei ole uutisia, mutta johon ilmestyy linkki kun on valokuvauutispakettia tarjolla: Digicamera – news alert. Ottakaa siitä käyttöönne, jos tuntuu siltä, että kiinnostaa.

(VALTAKUNTA) Eräs joukkotiedotusväline nosti keskiviikkona internet-kotisivunsa pääuutiseksi yhden Miehen uhkauksen muuttaa pois maasta syystä, ettei pidä nykyisestä verotusjärjestelmästä.

Eduskunnan erikoisistunnossa ehdittiin jo pohtia miten valtava, jopa noin 0,0002 promillen väestökato vaikuttaa maan tulevaisuuteen. ”Hiljaisuus salissa”, vaati puhemies Sauli Niinnojuueipoissa-Tyhjä selvästi järkyttyneenä.

”Djoukki djoukki”, naurahti Mies myöhemmin kun journalistit kysyivät häneltä vahvistusta uhkaukseensa. Uhkauksen taustalla oli, Mies kertoi pyyhkien ilon kyyneliä silmistään, huoli siitä, että.

Miehen perhe ei ole kommentoinut asiaa.

Blurbin järkkäämän valokuvakirjakilpailun, Photography Book Now, voittajat ovat nyt näytillä.

Omani, (w)here I am sekä Basic Observations, eivät näköjään pärjänneet, mutta sijoittuneiden joukossa on monia todella upeita teoksia joita kannataa katsella.

Kolmas ja viimeinen erä seinäkalentereita.

Helsinki Nearsightseeing – pääkaupunkimme esitettynä likinäköisen silmin. Valoja ja varjoja. Nähtävyyksiä tai arkista kaupunkia. Tältä se näyttää jos ottaa rillit silmiltä.

Typographic Calendar – Yksi teema – kuukauden nimi kuudella kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja) sekä kuukausi numerona ja vuosi –kaksitoista versiota.

Spam Illustrated – skrubu.netin poikamieskalenteri vuodelle 2011. Tekstit varastettu aidoista oikeista roskapostiviesteistä, kuvat otettu tai valittu tekstin mukaan. Tästä löytyy vain iso versio, pientä ei ego salli.

Näiden lisäksi on vielä Basic Observations (vain pienessä koossa) niille jotka sellaisen haluavat.

Saa ostaa. Joulu tulee nopeammin kuin luuletkaan.

Tässä selattavana poikamieskalenteri vuodelle 2011:

Tässä toisessa erässä seinäkalentereita on teemana monivalotukset (huomenna kolmas ja viimeinen erä). Näistäkin löytyy kaksi kokoa: iso (34,3 x 48,2 cm) ja pienempi (27,9 x 43,1 cm) joiden hinnat ovat halpa ja vielä halvempi.

Abstract Nature – tuttuja luonnon muotoja mutta hiukan eri tavalla kuin yleensä. Effervescence – kuplivaa epäterävyyttä, jotain erilaista toisessa valossa. Multiple Exposures – kokoelma kaikenlaisia monivalotuksia. Color – tässäkin luontoa monivalotuksin, mutta voimakkain värein.

Tähän vielä esikatselu yhdestä kalenterista, muita voi katsella Lulu.comin puolella.