Ei se ole niin vaikeata

Pekka • 15.1.2011, 19.55

Jotkut kuvistani (ne jotka ovat täällä ja täällä) ovat julki CC-lisenssillä by-nc-sa, joten niitähän saa näyttää, käyttää ja muokata, kunhan mainitsee kuvaajan, ei käytä niitä kaupallisesti ja jakaa luomuksensa samalla lisenssillä.

Enkä minä noin yleensä aina tiedäkään missä kuvani seikkailevat (jos seikkailevat, mistäs minä tiedän viekö niitä kukaan?) paitsi, että joskus näkyy jossain analytiikassa jotain (kyllä joku siis niitä onneksi joskus vie).

Mutta on todella mukavaa kun kysytään lupaa. Jos ei ehkä vain siksi, että kysyjä saattaa olla epävarma mitä kuvilla saa tai ei saa tehdä, niin myös siksi, että se on ystävällistä ja tarkoittaa sitä, että kysyjä välittää. Samallahan minäkin saan tiedon niin siitä, että kuviani käytetään kuin myös siitä missä yhteydessä niitä käytetään.

Sain Facebookin kautta kyselyn ulkomailta (tässä hiukan muokattuna).

Meillä on työpaikalla tarkoitus esitellä ”oikeaa” Suomea (eli jotain muuta kuin turistimarkkinointipropagandaa), ja totesin että sun valokuvat sopisivat mainiosti kuvittamaan oikeaa elämää Helsingissä. Mitäpä tuumaat, saisiko tällaiseen tarkoitukseen sun kuvia lainata (esitys projektorilla, ei jaeta osallistujille)?

Selkeä kysymys, selkeä vastaus: Saat toki. Olisi saanut luvan vaikka kuvani olisivatkin olleet tiukkapipoisesti copyrightattuja, koska kysyminen on humaani ele, eikä se oikeasti ole niin vaikeata. Se on aika helppoa eikä sitä harrasteta liikaa.






6 mielipidettä

Mulle kävi tässä ihan äsken samalla tavalla. Kohteliaasti lähestyttiin ja kysyttiin, josko saisi tulostaa yhden kuvani moskovalaisen kahvilan seinälle valentinenpäivän näyttelyä varten. Lupasivat laittaa nimen, webbiosoitteen ja kuvan tarinan printin yhteyteen.

Ajattelin, että mikä jottei, eipä siitä haittaakaan ole, ja kiva kun kysyivät.


Nimen ja URLin pyysin minäkin näkyviin.


Huomasin itse tuossa viikko sitten analytiikkaa selaillessani epäilyttävää liikennettä eräästä blogista. Vilkaisin sitten sinne, ja löysin täydellisen kopion eräästä tekstistäni asemointineen ja kappalejakoineen.

Tekstin ohessa oli ihan yleiseen käyttöön tarkoitettu kuva (ei minun siis), jonka hotlinkkaus paljasti kopioijan. Laitoin viestiä ja pyysin ystävällisesti poistamaan kyseisen tekstin, koska se oli kopioitu ilman lupaa ja lähdeviitteitä.

Teksti hävisi, joten mitään suurempia ongelmia ei syntynyt. Kysymällä olisi ehkä saanutkin sen tekstin julkaista…


Niinpä. Ihmiset eivät oikein tiedä miten käyttäytyä.


Kysyminen on tosi pelottavaa. Varsinkin kun vaarana on, että saa vastauksen josta ei tykkää.


Toisaalta, jos ei kysy, ei voi tietää saako vastauksen josta ei tykkää vai vastauksen josta tykkää.