Ei negatiivinen

Miksi on helpompaa olla äkäinen internet-setä joka sättii lukemaansa, näkemäänsä ja kokemansa kuin olla miellyttävä internet-setä joka paijaa, helli, kehuu, pussaa ja halii?

Siksi, että positiiviset kokemukset (tässä tarkoitan lähinnä arkisia sellaisia, enkä mitään elämää suurempaa kuten päävoittoa lotossa) eivät jää jäytämään mieltä samalla tavalla kuin negatiiviset. Siinä missä negatiiviset kokemukset (esim. kun asiat eivät mene kuin Strömsössä) harmittavat pitkään ja jäävät elämään pohdintoihin sekä jossitteluihin, nousevat esiin nukkumaan mennessä ja kasvavat pahimmillaan eeppisiin mitoihin ajatuksissa, eivät positiiviset aiheuta samaa, koska me haluamme, etteivät asiat mene meidän itsemme kannalta huonosti. Ja kun asiat eivät mene huonosti, ne menevät kuten tahdomme tai jopa paremmin kuin oletamme niiden menevän, eikä sellainen jätä suurta muistikuvaa aivosoluun.

Me opimme negatiivisista asioista (opimme, koska haluamme tulevaisuudessa välttää vastaavia asioita) ja siksi ne jäävät mieleen (Eikös äiti varoittnut, että hella on kuuma? Niin… Nyt sattuu, eikös vaan? Niin!). Positiiviset asiat tukevat tekemistä ja ohjaavat tekemisen suuntaa, mutta kehu ei elä mielessä samalla tavalla kuin haukku. Pettymyksen muistaa, onni on katoavaista.

Jos ihminen synnynnäisesti potisi tarvetta olla onneton niin silloin postiiviset asiat ja onnistumiset kalvaisivat mieltä ihan sikana. Mutta näin ei, yleensä ainakaan, ole. Havinnoijan näkökulmasta tapahtuvat ei negatiiviset asiat ovat se mitä mieli odottaa tapahtuvaksi: maito ei roisku rinnuksille, palvelu toimii ja kaupassa on tasan se mitä sinne tuli ostamaan, maantie on ruuhkaton ja muut autoilijat ymmärtävät pysyä muualla toilalemassa, suklaajälkiruoka maistuu yhtä hyvältä tai paremmalta kuin miltä näyttää, sormi ei mene vesspaperin läpi pyyhkiessä, jne jne.

Tuota mietin kun muistin, miten on pitänyt jo jonkin aikaa antaa julkista hyvää palautetta SCF huollolle alle viikon kestäneestä puhelimeni takuukorjauksesta – se oli nopeampaa palvelua kuin uskalsin edes kuvitella. Kiitos siitä.

Vaan koska kaikki ei voi olla yhtä juhlaa tai edes ruusuilla tanssimista, on sanottava, että huollon seuranta, vaikka onkin ihan kiva idea, tuntui minun tapauksessa aika turhalta. Palvelu tarjosi minulle, aina kun tarkistin, tiedon “Saapunut huoltoon” kunnes maantaiaamuna tekstiviestillä ilmoittivat, että puhelin oli korjattu ja haettavissa. Höh.

Mutta siis: Kaiken kaikkiaan kuitenkin positiivinen kokemus. Juuri sellainen jossa homma meni niinkuin piti tai paremmin, eikä siitä siksi tajua kirjoittaa vasta kuin monta päivää myöhemmin (jos silloinkaan).