skrubu

Ajattelin heittää kommentin Twitter-keskusteluun mediasta (voiko keskusteluketjuun mitenkään linkittää), mutta en kysennyt tiivistämään tätä 140 merkkiin. Siksi tämä on täällä.

Mediaa voi yleensä tallentaa medialle ja näin usein tehdäänkin – tallennusmedialle. Mediaa, eli sisältöä jollain medialla jota voi jaella (jossain näin sanan jakelumedia), tekee ala josta käytetään nimeä media. Media tekee siis mediaa medialle.

Media on sisältöä jota voi tallentaa ja jaella. Media vie/vaatii/ottaa itselleen tilaa ja tätä tilaa myydään ja ostetaan ja se on mediatilaa, eli tilaa median tekemässä mediassa jota jaellaan jollain medialla ja jota voi, tai ei voi, tallentaa erilaisille medioille.

Jos sitä ei voi jaella, onko se silloin media? Jos sitä ei voi tallentaa, onko se silloin media? Pitääkö mediaa tietoisesti tehdä vai voiko se syntyä itsestään? Onko väliä mitä sisältö on, vai voiko mikä tahansa sisältö olla mediaa? Voiko olla mediaa joka ei vie minkäänlaista tilaa? Voiko media lakata olemasta media jossain vaiheessa (esim. [ei ehkä paras mahdollinen] kääritäänkö kaloja torilla mediaan)?

Radio on media. Mutta mitä/mikä on radio? Radioaallot ei ole media, koska silloin avaruudesta säteilisi mediaa. Eikä radioantennit ole media, lähettävät tai vastaanottavat, nehän vain lähettävät tai vastaanottavat signaaleja. Radio, se laite, ei ole media, vaan laite joka tulkitsee radioaaltojen mukana tulevia signaaleja muotoon jonka voi vahvistaa ihmiskorvan kuultaviksi. Usein radiossa on myös vahvistin. Vahvistin tuskin on mediaa. Mitä tekee antenneilla tai radiolla (laitteella) jos radio ei lähetä radion avulla kuultavaa radio-ohjelmaa? Radioaallot ovat jakelua. Vähän kuin lehdenjakaja, mutta ei kuitenkaan, vaikka molemmat kuskaavat mediaa mediakuluttajille. Toisaalta ilman muita osasia, vain yksi olisi turha. Media on kokonaisuus?

Mitä on internet?

Hesarin lanseeraama typerä termi sormitietokone näyttää jääneen tuotenimen iPad jalkoihin ainakin hs.fi:n otsikoinnissa (joka antaisi ymmärtää, että hyvin harva lukija saapuu verkkosivuille ruuminosatietokonehakutuloksesta). Ja tuntuvat juttujensa leipäteksteissä mukavasti sekoittavan niin omaa termiään kuin esim. tablettia ja tablettitietokonetta.

Hyvä meininki!

Koherenssin puute lienee merkki typeryyden tajuamisesta ja, toivottavasti, huonon termin hitaasta mutta varmasti katoamisesta. Mutta vahinkohan on jo tehty: Virusperäinen termi näyttää tarttuvan suojaamattomassa yhteydessä ja lienee aika sitkeä tauti kitkettäväksi. Huomasin tässä äskettäin Photo Raw -lehteä lukiessani, että ainakin Suomen Lehtikuvaajat ry:n puheenjohtaja Markus Pentikäinen on saanut termitartunnan hesarilta. Toivottavasti epidemia ei leviä laajemmalle.

Tuli mieleen tässä kerran, että ne menneisyyden tulevaisuuskuvat joissa autot (ja siksi myös ihmiset) lentelevät kuin linnut ympäri maapalloa, eivät ole oikeastaan hirveän väärin. Meillähän ei tietenkään ole lentäviä autoja, tuskin tulee olemaankaan, mutta jos ajattelee miten vahvasti kulttuuria ja ihmisten kanssakäyntiä muokkaava asia auto oli silloin kun kuviteltiin auton tulevaisuudessa lentävän, ja sitten miettii mikä tällä hetkellä muokkaa kulttuuria ja ihmisten kanssakäyntiä vahvasti, niin vaikka autot yhä kuluttavat tien pintaa on data/tieto/informaatio saanut siivet ja lähtenyt lentoon. Vaikka me itse emme siirry fyysisesti paikasta toiseen, ajatuksemme kyllä lentelevät vauhdikkaasti ympäri maapalloa.

Muistan miten kuultuani Tina Turnerin comeback-levyn nimibiisin 1980-luvun puolessa välissä, sain siitä Dire Straits -vibat. Syy tähän selkeni, kun kävi ilmi, että kappale ei vain ollut Mark Knopflerin säveltämä vaan Turneria komppaa Dire Straits, muokattuna niin, että Knopflerin tilalla on Jeff Beck.

Maanantaipoppina Tina Turner: Private Dancer (1984)

–
Katso lisää maanantaipoppia

Tiukkaa on kilpailu lentojen hinnoissa, kun asiakas saa maksaa luottokortilla maksamisesta. Visan vingutus 9,50 €/kpl. Mukava yllätys sekin, että kertovat tämän lisähinnan vasta juuri ennen maksamista. Onneksi kuitenkin ennen maksamista.

Hallintokulut melkein kympin.

Onneksi maksullisen maksamisen ohella tarjolla oli myös mahdollisuus maksaa ilmaiseksi oman verkkopankin kautta.

Ryhmäpaine, valtamedia, seurakunta. Ajattele näin, käyttäydy näin, ole tätä. Kolme asiaa, jotka haluavat kertoa sinulle, millainen sinun pitäisi olla. Ei ole aina helppoa määritellä identiteettiänsä kaikkien mielipiteiden, elämänkokemusten ja omien sisäisten tuntemuksien mukaisesti. Kysy kuitenkin itseltäsi, haluatko elää niin, että saat täysin vapaasti itse päättää mitä mieltä olet ulkopuolisista vaikutteista ja vapaasti tulla juuri sellaiseksi, kuin maailma sinut muokkaa? Haluatko elää niin, että saat tehdä vapaasti oman mielesi mukaan juuri niitä valintoja joihin ympäristösi, niin media kuin eri uskonnot haluavat ja kovasti yrittävät vaikuttaa omilla yleisillä tai hyvin spesifisillä mielipiteillään? Haluatko elää niin, että että katsot asioita monelta laidalta ja itse arvioit mikä on se totuus mihin sinä uskot, mikä on manipulointia ja miksi sitä tehdään, sekä etsiä onnea rajoittamatta muiden mahdollisuutta siihen?

Alistu! -kampanjassa lähdemme siitä, että nykyisyyttä ja muutosta on vastustettava. Haluamme kannustaa ja rohkaista juuri sinua etsimään ratkaisuja elämäsi suuriin kysymyksiin monipuolisen ajattelun aijasta esimääritellystä oikeasta totuudesta. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää tai oppia itse, edes kantapään kautta.

Käyttäjä haluaa käyttää verkkopalvelua yhtä paljon kuin esimerkiksi käyttäjä ennen ajanlaskumme alkua halusi käyttää taipuviin materiaaleihin säilöttyä energiaa. Eli ei ollenkaan. Sen sijaan ihminen haluaa hyödyntää verkkopalvelua tai taipuvissa materiaaleissa lymyävää energiaa päämääriensä saavuttamiseen, tarpeittensa tyydyttämiseen.

Kun aikanaan ihmisellä oli tarve esimerkiksi hankkia ravintoa tai poistaa kilpailijoita/vastustajia tieltään oli päämäärään (tarpeen tyydyttämiseen) helpompi päästä hyödyntämällä sopivaa työkalua, esimerkiksi jousta (ja nuolta). Henkilö jolla oli kyseinen väline ei ollut käyttäjä vaan esimerkiksi sotilas tai metsästäjä, eikä motivaatio ollut käyttää jousta jousen käyttämisen vuoksi vaan hyödyntää kyseistä teknologiaa päästäkseen johonkin päämäärään.

Ihmisellä on yhä tarpeita ja päämääriä. Ne voivat olla esimerkiksi kilpailijan/vastustajan poistaminen tieltä tai ruoan hankkiminen. Ne voivat myös olla kuvan ottaminen, informaation löytäminen, ajatusten viestittäminen tai vaikka yhteyden saaminen toisiin ihmisiin. Se ei kuitenkaan tee ihmisestä käyttäjää. Välineitä ei käytetä välineiden käyttämisen vuoksi vaan niitä hyödynnetään tarpeiden tyydyttämiseksi ja päämäärän tavoittamiseksi tai tavoittamisen helpottamiseksi.

Ihminen ei halua käyttää kameraa, hän haluaa ottaa kuvia. Ihminen ei halua käyttää puhelinta, hän haluaa olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Ihminen ei halua käyttää PowerPointtia, hän haluaa viestittää ajatuksiaan.

Mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä enemmän termi ’käyttäjä’ mielestäni viestii ihmisestä alisteisena teknologialle – että koska esimerkiksi on olemassa kamera, on kameralla oltava käyttäjä (hyvin mainos-/markkinointimainen ajattelutapa se, että jollekin kehitetään tarve). Näin ei kuitenkaan ole koska kamera ei ole syntynyt siitä, että sillä pitää olla käyttäjä vaan siitä, että ihmisellä on tarve ja kamera on väline joka mahdollistaa päämäärän saavuttamisen.

Eikä sen tarvitse olla kamera, se on tässä vain yksi esimerkki. Se voi yhtä hyvin olla saha, juna tai verkkopalvelu.

Koska teknologia ei ole syntynyt siksi, että sillä pitää olla käyttäjiä, ei sitä pidä mielestäni sillä ajatuksella myöskään kehittää, eikä sen kehittämisestä kommunikoida asettamalla ihmisen toiminta teknologian määrittelemäksi.

Joskus 1980-luvulla lopulla kävin Kultsalla nauttimassa Eva Dahlgrenin esiintymistä tämän kiertäessä juuri ilmestyneen Ung och stolt levyn nimissä. Seuraavan kerran näin samaisen blondin 1990-luvun alkupuolella Kokkolassa En blekt blondins resor -kiertueen merkeissä. Pidin kovasti molemmista keikoista ja muistan miten jälkimmäisen konsertin kohokohtia oli edellisen näkemäni kiertueen nimibiisistä loistava pidennetty versio joka, koska se löytyi täällä näytettävässä muodossa, on maanantaipoppi tänään.

Eva Dahlgren: Ung och stolt (biisi vuodelta 1987, liveversio vuodelta 1991 tai 1992).

–
Katso lisää maanantaipoppia