Kohtauksia

Maan alla

Ruoholahdessa ei meinannut metroon laiturilta ehtiä ennen kuin ovien sulkeutumisesta varoittava piipitys alkoi. Oranssin vaunun nytkähtäessä liikkeelle ja spurgun melkein kaatuessa ja levittäessä laatikollisen oluttölkkejä, tyhjiä ja täysiä, pitkin lattiaa, metrokuski ilmoitti, että tämä vuoro on myöhässä. Sanoipa tietävänsä syynkin: matkustajat. Selitti, että ovat niin hitaita liikkumaan ja vaunu tupaten täynnä kun tahtoivat kaikki juuri tällä metrolla keskustasta tänne tulla. Odotin kuulevani ilmoituksen loppuun vielä sanan “paskiaiset”. Sitä en kuitenkaan kuullut.

Mietin, että niin kai ne metrot paremmin pysyisivät aikataulussa jos ihmiset ymmärtäisivät pysyä poissa. Vaikka tavallaan se se loisi aika paradoksaalisen tilanteen jossa joukkokuljetusvälineessä ei olisi joukkoa, vain väline. Ja ihan varmasti ne tyhjinäkin myöhästelisivät.

Maan päällä

Mutta eihän internet maksa mitään, selitti mies kahvilassa kun halusi tarjolla olevalla laitteistolla nopeasti käydä verkosta jotain tarkistamassa. Ei voinut ymmärtää, että nettiyhteydestä ja tietokoneiden käytöstä haluttiin korvaus. Ei ne tietokoneet ilmaisia ole, sanoivat tiskin takaa.

Viereisessä pöydässä noin kolmannestusina hipsterinoloisia nuoria punoivat bisnessuunnitelmia, jotain nettiin ja taiteeseen liittyvää.

2 thoughts on “Kohtauksia

  1. Parempi olis jos pysyisivät poissa. Vähän niinkuin jos asiakkaat eivät soittaisi asiakaspalveluun tai ihmiset eivät käyttäisi intternettiä. Niin paljon parempi.

Comments are closed.