Muminaa muminaa

Puhelin soi. Numero näkyy, mutta tuntematon se on.

– Halloojaa.
– [Muminaa muminaa] tässä terve!
– Ööö.. terve?
– Onko sulla kotona internetliittymä?
– Tota, anteeks mutta kuka soittaa ja mistä?
– [muminaa muminaa] Saunalahdelta. Onko sulla kotona internetliittymää?
– Ai Saunalahdelta, jaha. No, onhan mulla.
– Onks lanka, langaton vai mokkulalla?
– Kaapelihan se.
– No paljonko sä siitä maksat?
– Kuule, en mä osta sulta mitään.
– Emmä oo myymässä mitään. Mitä sä maksat sun internetliittymästä?
– Eiköhän lopeteta kuule tää puhelu tähän?

Jotain se siellä sanoi vielä kun painoin punaista nappia, semmoiset 53 sekuntia vastaamisesta.

Miksi minä kertoisin jollekin oman ja edustamansa firman nimen epäselvästi mumisevalle yli-innokkaalle myyntireiskalle mitä minä maksan nettiliittymästä? Mistä edes tiedän, onko se oikeasti joku reiska? Mun näkökulmasta se voisi olla mikä tahansa mumiseva pöljä kyselemässä kaikenlaista joka ei sille kuulu.

3 thoughts on “Muminaa muminaa

  1. Ja ainahan ne sanoo ettei ne mitään myy. Kun ei kukaan halua että niille mitään myydään. “Lähetän sinulle tämän tutustumispakkauksen, sinun ei tarvitse kuin maksaa postikulut, 20,99 euroa.” Joskus se on aika koomistakin. :)

  2. Jossain (missälie, en muista) oli joku juttu jossa oli hyviä vinkkejä puhelinmyyjien varalle. Yksi oli esimerkiksi sellainen, että sanoo myyjälle “ootas hetki” ja sitten vaan jättää puhelimen pöydälle ja ryhtyy tekemään jotain ihan muuta. Kyllä se puhelu ihan itsekseen sitten jossain vaiheessa loppuu :)

Comments are closed.