Virka Galleriassa herrojen Aho & Soldan valloittavia Helsinkikuvia 1930-luvulta. Kaikenlaista hienoa on saanut väistyä paljon rumemman, vaikka toki kaupallisesti paljon kannattavamman, tieltä kahdeksassa vuosikymmenessä.
Linnanmäen uusi laite on pirteä lisä kaupunkikuvaan. Saisivat rakentaa sinne enemmän torneja. Siitä tulisi kiva maamerkki. Olen tosin ymmärtänyt, että sellaiseen ei kai kaupungilta luvat noin vaan irtoa. Ehkä jos rumia torneja rakentaisivat?
Turisteja katsellessani keksin uuden liikuntamuodon: Kamera Chi. Se olisi jotain joogan ja Tai Chin väliltä. Siinä liikuttaisiin hitaasti ja oltaisiin pitkään hassuissa asennoissa ottamassa kuvia pienellä pokkarilla.
Nainen selitti selvästi tuohtuneena jotain. Kuulin ohikulkiessani vain sen, miten jokin on inhottavaa, ihan kuin asuisi jossain lakivaltiossa.
Päivän fingerporiajatus. Näin varoituksen hengenvaara. Mietin miten Heimo näkisi kyltin kirkon ovella.
Harvoin näkee ketään uimassa Töölönlahdessa. Tänään näin. Ja ihan selvinpäin oli, tai ainakin sen ikäinen, etten usko nauttineen mitään limua vahvempaa.
Siwassa jonoa kassalle melkein ulko-ovelta asti. En liittynyt ahtaassa putiikissa kiemurtelevaan tuhatjalkaiseen, vaikka olinkin särvintä vaille.
