Turussa taiderundilla

Eilen. Lähinnä valokuvien vuoksi.

LogomoLogomossa (hieno tila, VR:n konepaja) riippui monipuolinen kokoelma teemalla Liisa ihmemaassa ja Turun taidemuseoon oli koottu Veli Granöltä henkisyyteen (ehkä jopa yliluonnolisuuteen), esineiisiin ja luontoon liittyviä töitä. Mielenkiintoisia (oikeasti, ei kiertoilmaisuna sille, etten tykännyt) olivat molemmat nuo, vaikka tietenkin hyvin erialisia. En voi sanoa kaiken osuneen ja uponneen ja olleen ihq, mutta ajatuksia nuo herättivät, ja se on hyvä.

Wäinö Aaltosen museon ulkopuolella lämpeni pari taidesaunaa levittäen museon sisätiloihin savunhajuisen ambienssin joka, jollain tasolla tuntui sopivan Vesi -näyttelyn yhteyteen. Itse näyttely ei kuitenkaan sytyttänyt, vaan tuntui selkeästä teemastaan huolimatta hyvin epäkoherentilta kokonaisuudelta jossa vaikuitti olevan vähän kaikenlaista jokaiselle, muttei oikeastaan mitään kenellekään.

Jälkiruoka, syötyMielenkiintoinen yksityiskohta WAMissa oli näyttelyvalvojat. Olen tottunut, esimerkiksi Ateneumissa tai vaikka Tennishallin Taidemuseossa käydessäni, että valvojat antavat ihmisten katsella teoksia rauhassa ja jopa yksin. Poistuvat hetkeksi paikalta, tai liikkuvat taustalla johonkin hiukan sivummas. Ovat läsnä, mutta huomaamattomasti tai hienotunteisesti. WAMissa taas joka huoneessa/tilassa oli vähintään yksi haukka joka, koska olin melkein ainoa asiakas, katsoa kyyläsi joka liikettäni. Koko ajan oli tunne, että jokaista liikettä seurataan. Ei luoteta. Ei anneta nauttia. Pidetään silmällä, seurataan jopa. Kohta se varmasti rikkoo jotain tai koskee johonkin. Hyvin epämiellyttävältä fiilis. Ei tee mieli palata sinne vähään aikaan.

Perissäkin pyörähdin, kun se oli siinä Wäinön yläkerrassa. New York Photo Awards 2011 (verkossa hiukan enemmän kuvia) tuntui jotenkin pliisulta. Ehkä se oli sitä, ettei kuvien kohdalla ollut mitään selityksiä. Ehkä olin väsynyt, ehkä Wäinön näyttelyvalvojat veivät fiiliksen. En tiedä. Se ei vaan puhutellut.

Niin ja Koulun makkarat olivat viileitä mutta hapankaali tulikuumaa. Maku kohdallaan kyllä, mutta jotenkin nurinkurista tuon lämpöjakauman suhteen.

Isoja lintuja Aurajoessa
Lintuja Turussa

2 thoughts on “Turussa taiderundilla

  1. Haukoista. British Museumissa on aika vaikuttavat :-D Kerran ällistelin tiiviisti joitain aitoja käsikirjoituksia 1500-luvulta ja laitoin käden povitaskuun ottaakseni tabletin sieltä. Jo pörähti kaksi setää ekan huonevahdin avuksi, jäivät hetkeksi siihen parin metrin päähän kytikselle. Ei voi tietää mitä keski-ikäiset blondit ämmät kulloinkin kaivaa povarista, se on selvä. Terroristien ykkösluokkaa.

Comments are closed.