skrubu

Sydämen kannalta parempi valinta. Tätä sydänmerkki edustaa ja näin kehottaa pientä kuluttajaa tekemään parempia valintoja tämän erotessaan ansaitsemista rahoistaan.

Hiukan tässä kuitenkin ihmetytti se, kun bongasin putiikissa parista perunalaarista sydänmerkin. Että olivat sitten nämä multaiset mukulat tuoteryhmässään rasvan ja suolan suhteen parempi valinta? Vertasivatkohan tuoretavaraa ranskalaisiin perunoihin?

Parempi valinta.

Joka tikusta internettiä, se usein turhautuu.
–
Kiitos, DNA.

(Ja kiitos WordPress Android joka ei hanskaa skandeja ja muutenkin tekee rumaa jälkeä.)

Tähän olisi voinut, näin kun vielä on heinäkuu, valita Uriah Heepiltä toisen aamuisen kappaleen, mutta valinta osui kuitenkin vuotta myöhemmin ilmestyneen The Magician’s Birthday -levyn avauskappaleeseen.

Maanantaipoppina Uriah Heep: Sunrise (1972)

–
Katso lisää maanantaipoppia

Tässä äskenhän oli juttua siitä, miten Valio onnistui lobbaamaan oikeusjärjestelmään mielipiteensä siitä, ettei tykkää kilpailijan vastaavan tuotteen nimestä (kts. esim. Kuulostaako Ingmariini Oivariinilta ja Arla Ingman: Ingmariini säilyy levitteiden tuotenimenä).

Mielestäni molmpien -riinien nimet pitäisi kieltää. Niin Oiva kuin Ingma ovat rasvaseoslevitteitä, eivät margariineja, vaikka nimi sellaisen kuvan harhaanjohtavasti antaa. Meinaan jos tuotteen nimessä ei saa käyttää sanaa voi jos se ei ole kokonaan tehty voista, niin samalla logiikalla sitä ei kai sitten saisi rasvaseoslevitteitäkään nimetä margariinia muistuttavasti koska tuotteissa maitorasvan osuus ei ole alle 3 %.

Ehdotankin uusiksi nimiksi Oivarasvaseoslevite ja Ingmarasvaseoslevite.

Saksassa, etenkin ymmärtääkseni Berliinissä, mutta myös muualla, törmää (jos ei eteensä katso) makkaraannokseen nimeltään Currywurst. Niin suosittu on tämä annos, että sille on ihan museokin pykätty pystyyn ja markkinoinnissakin sitä käytetään. On kuin olisivat ylpeitä curry-makkarastaan joka on milloin millaistakin wurstia joka joko lilluu tai ei lillu punaisessa kastikkeessa joka usein vaikuttaa lähinnä lämpimältä ketsupilta, joka tarjoillaan joko leipäpalalla, ranskalaisilla tai ilman, ja jonka curry on annoksen päälle pöllytettyä tai kastikkeeseen sekoitettua (tai molempia kukaties).

Minä ehdotan, että me nostamme samaan asemaan tässä maassa lihiksen kahdella nakilla. Tehdään siitä epävirallinen kansallisruoka. Perustetaan sille museo, kerrotaan sen historia, tehdään elokuvia ja biisejä – ylpeänä, unohtamatta kurkkusalaattia tai paistettua munaa toisinaan. Lihis kahdella nakilla ravintoloiden listoille, hienompienkin – miksei jopa Hans Välimäen versio. Miten olisi lihis kahdella curry-nakilla… tai pekonilla, hmm, ehkä molemmilla ;) Ja danke!

Mutta ehkä me emme kehtaa. Eihän lihis kahdella nakilla ole kunnon ruokaa. Vähän noloa tuollainen hehkutus. Eikä kukaan varmaan sellaista ostaisi, ainakaan ulkomaalaiset. Mitä nekin ajattelisi. Anteeksi. Unohdetaan koko juttu. Ei siitä mitään tule.

Vuonna 1977 Jackson Browne julkaisi viidennen pitkäsoittonsa Running on Empty jonka biisit on äänitetty niin livenä lavalla kuin myös esim. keikkabussissa ja hotellihuoneessa.

Levyn päättää kahden biisin yhdistelmä, josta ensimmäinen, The Load-Out, on Brownen hatunnosto roudareille ja faneille ja toinen, Stay, on cover jossa Browne on muuttanut lyriikoita mukailemaan The Load-Outin teemaa.

Maanantaipoppina Jackson Browne: The Load-Out/Stay.

–
Katso lisää maanantaipoppia

Veikkaus. Vaikka pidänkin uudistuneesta saitistaan, sillä onhan se nykyaikaisempi ja monella tavalla kivempi kuin se edellinen, niin pari juttua siellä kuitenkin…

Omat pelit. Miksei tämä sivu voisi näyttää automaagisesti ratkenneet pelit, jos minulla ei ole yhtäkään avointa?

Minä tiedän, ettei minulle ole avoimia pelejä. Sinäkin, Veikkaukseni, tiedät sen, koska osaat joka ainoa kerta muistuttaa minua asiasta. Jos olisit ihminen, saattaisin huomauttaa sinulle tästä ja pyytää sinua toimimaan palvelevasti. Kiitos.

Lotto. Olen ostanut pelin. Keksin vasta ostokseni jälkeen, että ainiin: Nythän on kuin onkin loma-aika enkä tule olemaan pariin viikonloppuun maassa, tai ehkä edes internetissä. Haluan kuitenkin loton myös reissun ajaksi vetämään. Niinpä palaan ostamaan lisää. Täytän pari riviä potentiaalisia miljoonia ja valitsen kestoksi pari viikkoa. Vasta maksettuani tajuan, että nythän minulla on tälle viikonlopulle kaksi täysin samaa ruutua vetämässä (ja ensi viikolle yksi).

Miksi, oi Veikkaukseni, et anna minun ostaa lottorivejä vapaavalintaisiin tuleviin arvontoihin vaan pakotat minut aina osallistumaan ostopäivästä katsottuna seuraavaan (ja siitä eteenpäin)? Ja miksi sinä et huomauta, että minulla jo on täysin samat rivit vetämässä, etten nyt turhaan maksa tuplasti? Voisit edes vaivihkaa kuiskata, että olenko varma haluanko samat numerot moneen kertaan samaan arvontaan?

Entä miksi en voi poistaa avoimia pelejä (esimerkiksi juuri siksi, että olen vahingossa ostanut tuplasti samoja numeroita johonkin arvontaan)? Sepäs muuten oliskin kätevää. Ehkä liian kätevää? Mitäpä siitäkin tulisi jos voisi maamme suurimmassa verkkokaupassa perua ostoksiaan? (Tai mistäs minä tiedän voiko, en ehkä vaan ole sitä tomintoa mistään löytänyt?)

Jotain muutakin oli, mutta kesän sulattama aivosolu ei oikein tahdo toim

Vaikka Petteri Järvisen kirjoituksessa esimerkkinä oleva salasana T2x823ö+Q varmasti on parempi (eli monimutkaisempi, vaikeampi arvata) kuin esim. antti tai vaikka 1234, kannattaa pitää mielessä se, että kun matkalla päätät hoitaa jotain asioita verkon kautta ja istut siinä nettikahvilan päätteen ääressä, ei näppäimistöltä välttämättä löydy kaikkia salasanasi merkkejä. Eikä kyseessä tarvitse olla sen eksoottisempi maa kuin Saksa ja salasanassa kirjain y.