Epäskarppi

Kesän ja alkaneen syksyn aikana olen pannut merkille miten objektiivini, ainokaiseni digijärkkäriini, jämäkkyys on kadonnut. Vähän kuin olisivat ruuvit löystyneet sen sisältä. Se on tainnut olla syynä erinäisiin outouksiin joita olen kuvatessa kokenut ja joka, kai, nyt viikonloppuna johti siihen, etten saanut kuvia millään tarkennettua (paitsi joskus aika sattumanvaraisesti). Meni tämäkin kiva pieni hetki pilalle, kun kuva on niin epäskarppi, ettei sitä kehtaa tätä isompana julkaista:

Tyttö kaatoi puun
Tyttö tönäisi puun kumoon

Löystynyt on, koko objektiivi, siitä ongelmat johtuvat – vaan eiköhän tämän saa korjattua, tuumi huolto. Sieltä sitten pois kävellessä mietin 1980-luvun lopulla hankkimani Nikon F3HP:tä ja siinä käyttämiäni objektiiveja. Ne ovat, verrattuna tähän jonka huoltoon vein, kokeneet paljon kovempia ja olleet moninkertaisesti pidempään käytössä eivätkä ole koskaan tarvinneet huoltoa. Kyllä on massatuotannon laatu heikentynyt näiden ikuisten säästöpaineiden alla.