Polaa

Polaroid-näyttely Valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen museossa on näytteillä polaroideja, niin sellaisina kun ne yleensä tunnetaan kuin myös esim. hopeagelatiinivedoksina (eli ns. mustavalkoprintteinä) – oli joskus sellaistakin polaroidmatskua joista sai negatiivin käyttöönsä. Laaja näyttely, paljon kuvia. Vähän ähky tulee, mutta ihan mielenkiintoinenhan se. Siinä kun katselin niitä pieniä, hieman heikkolaatuisia kuvia joissa on räpsäisyfiilis, tulin ajatelleeksi miten varmaan 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä oli ihmisiä joiden sydämet särkyivät kuin Petteri Järvisen, kun kuvaajat tieten tahtoin valitsivat huonon kuvanlaadun teknisesti paremman sijaan (case instagram). On näyttelyssä toki isoja ja todella huippulaatuisiakin kuvia.

Valokuvataiteen museo järjesti myös kolme Impossible Project -työpajaa joissa pääsi tutustumaan entisessä Polaroid-tehtaassa valmistettavaan pikafilmimateriaaliin. Siitä onkin aikaa kun olen pikafilmille kuvannut. Vaikka kuvaamiseen oli aika vähän aikaa, eikä työpaja ihan vastannutkaan sitä millä sitä mainostettiin (missä oli esim. luvattu kaksoisvalotus?) oli se kuitenkin ihan mielenkiintoinen kaksituntinen.

Pikafilmille kuvattuja kuvia