Sivu, liuska vai merkki?

Voi hyvä isä sentään tätä median murrosikää. Tässä me elämme vuotta 2012. Autojen pitäisi olla lentäviä, mutta sen sijaan meillä onkin älypuhelimia, internet, sähköisiä dokumentteja ja vaikka mitä sellaista jota oli vaikea kuvitella aikana jolloin kaukokirjoitin edusti kehityksen kärkeä.

Paperi on yhä A4. Siis tavallinen arkki. Mihinkäs se muuttuisi? Eikä tarvettakaan muuttumiselle varmaan ole, mutta nyt kun ei enää tuoteta tekstiä kirjoituskoneella, vaan kirjavalla joukolla tietokoneohjelmia ja (ainakin periaatteessa) lähes rajattomalla määrällä erilaisia kirjasintyyppejä mahtuu paperille hyvin vaihteleva määrä tekstiä.

Kuitenkin usein vieläkin kun puhutaan tekstin pituudesta, on kuin ei osattaisi erotta tekstiä sen ulkonäöstä, mediasta (eli tässä tapauksessa paperista) tai mekaanisista laitteista joilla on tuotettiin tekstiä paperille vielä kun yhden markan seteli oli käytössä.

Ei ole mitenkään harvinaista, että esim. opiskeluissa tulee vastaan kirjoitustehtäviä joissa pitää tuottaa essee joka on 3 – 5 sivua tai kirjoittaa harjoitteluraportti jonka pituudeksi määritellään 5 – 10 liuskaa. Lukiessani näitä arkaaisia pituusmäärityksiä on kuin kurkkuun kerääntyisi historian pölykoiria niin, että meinaa henki lakata kulkemasta. Köh köh, krääh. Arvatkaa löytyykö esimerkiksi Wikipediasta termejä liuska tai sivu?1

Paljon selkeämpää olisi nykyään puhua määrästä merkkejä kun puhutaan tekstin pituudesta. Ymmärtääkseni, kun olen asiaa tutkinut, tarkoittavat termit sivu ja liuska samaa asiaa, eli noin 2000 – 2500 merkkiä. Miksi ei siis sanota, että esseen pituuden on oltava vaikka 6000 – 10000 merkkiä, tai harjoitteluraportin 10000-20000 merkkiä? Tämä olisi paljon paremmin tähän aikaan sopiva ohjeistus, jossa sisältö on selkeästi erotettu ulkonäöstä, eikä mediallakaan ole väliä (esim. jos vaikka nettiin kirjoittaisi jossa sivu on hyvin venyvä käsite).

Jos kuvitellaan, että termit liuska tai sivu helpottavat niiden elämää, jotka eivät oikein hiffaa tekstinkäsittelyohjelmia, niin siinä ollaan väärässä. Nykyään sivu ei ole 2000 – 2500 merkkiä. Ainakaan perusasetuksin.

Muuttamatta mitään asetuksia Applen Pages -ohjelmassa sivulle mahtuu tekstiä n. 2500 – 3000 merkkiä. Microsoft Wordin sivulle sellaiset 3200 – 4200 merkkiä. Open office (OS X) ahtaa perusasetuksin sivulle hulppeat 4700 – 6400 merkkiä. (Merkkimäärät laskettu täyttämällä sivut kaikilla neljällä loremipsum.fi:n tarjoamalla tekstivaihtoehdolla.)

Tietenkin sanamäärälläkin voisi tekstin pituuksia määritellä. Se tosin on mielestäni hiukan epämääräisempi ja sidottu, jos ei ulkonäköön, niin paljon vahvemmin kirjoittajan tyyliin.2

___
1. Ei.
2. Mututieto.

Kaikki tässä kirjoituksessa mainitut ohjelmat ovat tietenkin/varmaankin/oletettavasti julkaisijoidensa ™ © jne jne.

5 thoughts on “Sivu, liuska vai merkki?

  1. Ammattikirjoittajapuolella on vielä sellainen hupsuus kuin rivit. Näillä mitataan tekstien pituuksia joissakin sanomalehdissä. Kyseessä on siis tekstin pituus riveinä, kun se taitetaan peruspalstaan. On siis tekstipuolen vastine palstamillimetrille, joka on mainosmyynnin perinteinen mittayksikkö.

    Esimerkiksi Hesarin toimittajat eivät välttämättä osaa sanoa, kuinka paljon merkkejä heidän jutuissaan on, vaan he puhuvat juttujen pituuksista riveinä. Esim. lyhyt yhden palstan uutinen on noin 25 riviä, kuudelle palstalle taittuva perusuutinen noin 90-120 riviä.

  2. Tepon esimerkki onneksi rajoittuu aika pieneen ryhmään, koska me kaikki muut puhutaan merkeistä. Prkls.

    Mutta mun pitää nyt kirjoittaa kolmen sivun essee, jonka palautan Moodlen kautta eli vepissä. Olkoon tavoitteena siis 6000–7500 merkkiä.

  3. Pitääks teidän vielä sitten keskustella siellä Moodlessa esseistä? Se on niin kivaa se.

Comments are closed.