Ääniradio

Kun Qaiku lopetti, katosi jo Jaikussa alkanut Ääniradio-ketju, johon vuosien mittaan kertyi mukavasti erilaisia hassuja ilmaisuja. Keräilen näitä hassuja ilmaisuja omaksi ilokseni yhä, tosin satunnaisemmin kuin ennen. Tässä jokunen muistiinpantu: läpi kellon ympäri, optinen semafori, musta Troijan hevonen, hamaan tappiin saakka, siinä se lyhyessä pähkinänkuoressa, lasten hiekkalaatikko.

Tämän lisäksi olen pohtinut sellaisia outouksia kuin Tieteen Kuvalehden kannessa ollutta “uudet robotit oppivat ihmismäisesti” -otsikkoa. Että mitä on ihmismäinen oppiminen? Onko se sitä, että polttaa kätensä hellalla ja oppii varomaan kuumaa? Vai onko se sitä, että ymmärtää muiden tekemistä kronologisesti ja näin oppii välttämään niitä herkullisen näköisiä punaisia marjoja koska kaikki niitä syövät tuntuvat kuolevan? Ei kai TK oleta, että ymmärryksen muuttuminen on vain ihmisen tapa oppia? Ehkä olisi pitänyt lukea artikkeli, eikä vaan ihmetellä.

Myös appelsiinihillo joka etiketin mukaan sisältää vähintään 51 % marjoja on aiheuttanut ihmettelyä.

Tai no, ei se Ääniradio-ketju kokonaan kadonnut. Napsasin siitä itselleni kopion Evernoteen. Tänään hiffasin, että minähän voin sen sieltä laittaa myös jakoon. Kas näin: Ääniradio.